Oulun Merenkävijät

Nykymaailmassa Oulun Merenkävijät on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Oulun Merenkävijät on ollut monien keskustelujen ja keskustelujen keskipisteessä joko yhteiskuntaan vaikuttavien vaikutustensa, henkilökohtaisen kehityksensä merkityksen tai globaalin talouden vaikutusten vuoksi. Oulun Merenkävijät, jota pidetään yhtenä tämän päivän peruspilareista, on herättänyt ennennäkemättömän kiinnostuksen ja suuren joukon ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti Oulun Merenkävijät:een liittyviä eri näkökohtia ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Oulun Merenkävijäin pursilipussa on edelleen käytössä alkuperäinen ajankuvaan sopiva kansallisromanttinen tunnus 1900-luvun alusta

Oulun Merenkävijät ry (OM) on Oulussa vuonna 1927 perustettu urheiluseura. Seuran perusti joukko entisiä OPS:n jäseniä ajankuvaan sopivin aatteellisin perustein - täyssuomalaiseksi eli suomenkieliseksi purjehdusseuraksi. Aktiivisesti toimivassa urheiluseurassa on lähes 500 jäsentä- OM:ään kuuluu vuoden 2010 tietojen mukaan 116 purjevenettä, 46 moottorivenettä ja 28 kevytvenettä.

Seura on alun perin perustettu ylläpitämään veneilyharrastusta, kuten purje- ja moottoriveneilyä sekä soutu- ja melontaharrastusta. Seuran tavoitteena on kehittää ja edistää paikallista purjehduskulttuuria, jäsenten taitotietoa purjehduksessa, merenkulussa ja merimiestaidoissa sekä tutustuttaa ihmiset rehtiin merimieshenkeen.

Oulun Merenkävijät ry:n jäsenet ovat automaattisesti Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n jäseniä.

Historia

Seuran perustaminen

Seuran perustaminen ajoittuu nuoren itsenäisen Suomen alkutaipaleelle. Tuolloin itsenäistyneessä Suomessa vallitsi kiihkeä suomalaistumistarve, kieltä myöten. Kiihkeyden vastareaktio sai itsesäilytysvaiston pelaamaan ja ainekset kielikiistaan olivat valmiit. Tammikuun 11. päivä 1927 kokoontui Kiistolan kahvilassa "merihenkisyyden läpitunkemia kavereita" pohtimaan tilannetta. Kokouksen jälkeen 13.1.1927 julkaistiin Kaiussa ilmoitus, jossa kehotettiin kaikkia oululaisia purjehdusurheilun harrastajia saapumaan Oulun Lyseon voimistelusaliin sunnuntaina 16.1.1927 klo 14.00 tarkoituksena perustaa täys-suomalainen purjehdusseura Ouluun. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 30 henkilöä ja samana päivänä allekirjoitettiin perustamisasiakirja. Seuran ensimmäinen yleiskokous pidettiin Oulun Lyseolla 23.1.1927. Tuolloin vahvistettiin seuran säännöt ja valittiin johtokuntaan seitsemän jäsentä. Ensimmäinen johtokunta kokoontui 15.2.1927 ja valitsi seuran ensimmäiseksi kommodoriksi merikapteeni N. Viljasen.

Ensimmäiset vuosikymmenet

Toiminnan alkuvaiheessa jäsenmäärä kasvoi nopeasti 200 jäseneen. Seura perusti huvitoimikunnan vastaamaan varainhankinnasta ja seuran toiminnan alkuvuosina rahantarve olikin erityisen kova. Huvitoimikunnan tuotoilla hankittiin seuran ensimmäinen maja Hietasaareen. Majaa kunnostettiin ja laajennettiin ja klubihuoneistossa oli A-anniskeluoikeudet sekä biljardipöytä.

Jäsenmäärä jatkoi tasaista kasvua ja 1940-luvulle tullessa jäseniä oli jo 300. Sotavuosien aikana 1941-1945 seuran toiminta hiljeni ja seuran maja oli saksalaisten sotilaiden käytössä. Toiminta elpyi nopeasti miesten palattua rintamalta, mutta seuran talous oli heikolla tolalla. Kunnossapitokustannusten kasvaessa ja viranomaismääräysten tiukentuessa jouduttiin maja myymään 1950-luvulla.

Telakkasäätiön perustaminen

Oulun Merenkävijät yritti ensisijaisesti saada perustettua venesataman Korkeasaareen, mutta Oulu Oy:n vastustuksesta johtuen hanke ei onnistunut. Oulun kaupungin kanssa käytyjen neuvotteluiden jälkeen solmittiin 13.9.1960 sopimus Kiikelin ja Elban saarien vuokraamisesta Oulun Merenkävijöille ja Oulun Purjehdusseuralle. Täytemaan ajo alkoi saman vuoden aikana ja 1961 aloitettiin venevajan rakennustyöt. Ensimmäiset veneet saatiin keskeneräiseen venevajaan saman vuoden aikana.

Vuonna 1962 päätettiin perustaa Oulun Purjehdusseuran ja Oulun Merenkävijöiden keskinäinen Telakkasäätiö S.R., jonk alkoi hallinnoimaan Kiikelin venevajaa ja telakka-aluetta. Perustamisvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota seurojen tasa-arvoiseen edustukseen säätiössä. Kiikelin telakka-alueen rakentaminen talkootöillä ja rakennustöihin liittynyt varainhankinta vaati erittäin suuren ponnistuksen seuran jäseniltä ja vuosikymmenen aikana keskityttiin ensisijaisesti ylläpitämään rakennettua telakka-aluetta.

Muutto Hietasaareen

Seuran tukikohta oli vuoteen 1972 Oulun Kiikelin rannassa. Jouluaaton aattona 1972 Kiikelin venevaja paloi maan tasalle ja samalla paloi suurin osa seuran jäsenten venekalustosta. Kiikelin tukikohta oli ollut jo aiemmin Oulun torialueen monumenttisuunnitelman varjossa ja neuvotteluissa Oulun kaupungin kanssa päätettiin siirtää Oulun Merenkävijöiden ja Oulun Purjehdusseuran tukikohta Hietasaareen ns. Johanssonin rantaan. Kaupunki sitoutui samalla tarvittaviin ruoppaustöihin.

Ensimmäinen lipunnosto Kiikelin telakalta tuotuun mesaaniin tapahtui Hietasaaren veneilykeskuksessa keväällä 1975. Samana vuonna nostettiin ensimmäiset veneet talvisäilytykseen alueelle.

Purjehduskoulu

Oulun Merenkävijäin purjehduskoulu on perustettu vuonna 1979. Purjehduskoulu järjestää vuosittain Suomen Purjehtijaliiton auktorisoiman purjehtijakurssin, jonka tavoitteena on antaa oppilaalle käytännön taidot toimia purjeveneen miehistön jäsenenä sekä opettaa turvallista veneilyä.

Seuran purjehdusopetuksessa on käytössä seuran omistama Albin Express -mallin kouluvene Omppu. Vene on tarkoitettu purjehdukseen perehdyttämiseen sekä purjehdustaitojen harjoitteluun.

Kilpailujaos

Kilpapurjehtijoiden harjoittelualue Nallikarin edustalla.
1 rata-alue
2 Kyrönkari
3 Kolmikulma
4 Hermannit
5 Toppilansalmi
6 Nallikari, ”Majakka”
Hietasaaren veneilykeskus lokakuussa 2008.

Oulun Merenkävijäin kilpailujaos järjestää seuran purjehduskilpailut kesän aikana yhdessä muiden oululaisten purjehdusseurojen kanssa Racing Team Oulu -nimikkeen alla.

Oulun Merenkävijät on pyrkinyt turvaamaan ja edistämään kaikkien oululaisten kilpapurjehtijoiden harjoittelumahdollisuuksia Oulun kaupungin avustuksella merkitsemällä Oulun Selälle harjoittelualueen ratapurjehtijoille. Harjoittelualueen halkaisija noin 1 mpk ja keskimerkille lyhennetyn radan pituus 0.5 mpk.

Historiallisia purjehduskisoja

  • Ohjaajakilpailut
  • Pitkänmatkanpurjehdus
  • Puosumaljakilpailu
  • Juniorikilpailu
  • Perhekilpailu
  • Sähkömaljakilpailu. Järjestettiin yhdessä OPS:n kanssa.
  • Veljesmaljakilpailu. Järjestettiin yhdessä OPS:n kanssa.
  • Edea Ocean Race / Matala Ocean Race Merenkävijät toimivat kisan teknisenä järjestäjänä.

Aktiiviset purjehduskisat

  • Hailuoto Weekend. Purjehduskilpailu Hailuodon Marjaniemen edustalla.
  • Nautilus Cup. Kilpapurjehdus Elojuhlille Iin Röyttään
  • Marjaniemi-Oulu. Paluukisa Hailuoto Weekendistä Ouluun.
  • Oulun Regatta. Oulun Merenkävijöiden, Oulun Purjehdusseuran ja Oulun Työväen pursiseuran vuorottain järjestämä kaksipäiväinen kilpailu.
  • MyWay Runt. Avomerikilpailu, jonka reitti kiertää Perämeren majakoita.
  • Räntä Race. Syksyn viimeinen purjehduskilpailu Iin Röyttään
  • Toppila Ocean Race. Oulun Päivien yhteydessä järjestettävä kisa.

Lisäksi kesäaikana kesäkuusta syyskuun loppuun on tiistaisin Tiistaipurjehdus Oulun edustalla. Tiistaipurjehduksella voi harjoitella kilpailemista ja purjehdustaitoja. Purjehdukselle osallistutaan lähtemällä veneen LYS-luvun mukaisella hetkellä radalle.

Junioritoiminta

Oulun Merenkävijät ry:n järjestää aktiivisesti junioritoimintaa yhdessä Oulun Purjehdusseuran ja Oulun Työväenpursiseuran kanssa Sailing Team Oulun nimissä. Sailing Team Oulu (STO) järjestää junioreille useita alkeiskursseja kesän aikana, sekä tarjoaa harjoitusmahdollisuudet niin harraste kuin tavoitteellisessa kilpailumenestykseen tähtäävässä harjoittelussa 8–18-vuotiaille junioriurheilijoille. Vesiharjoituskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuun lopussa. Harjoitukset pidetään uudella Toppilansalmen Vesiliikuntakeskuksella. STO:n valmentajat ovat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n pätevöimiä junioriohjaajia. Sekä juniori- että aikuisjäsenten käytettävissä on neljä optimisti-, kolme mini12 / 2.4 mR -venettä ja kolme Zoom8-jollaa. Vuonna 2006 Oulun Merenkävijät hyväksyttiin viidentenä pursiseurana nuorisotyön Sinettiseuraksi. Talvisin seura järjestää harjoituksia kerran viikossa.

Navigaatiokerho

Navigaatiokerho osallistuu navigaatiokoulutuksen järjestämiseen.

Jäsenlehti Ryöppy

Oulun Merenkävijöiden jäsenlehti Ryöppy ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden paperiversio postitetaan seuran jäsenille ja lehti on luettavissa digilehtenä seuran kotisivuilla.

Kotisatama

Seuran kotisatama sijaitsee Oulujoen suistossa Hietasaaren Veneilykeskuksessa. Veneilykeskuksessa on ravintolarakennus, huoltorakennus ja kolme telakointihallia. Veneilykeskuksessa Oulun Merenkävijät ja Oulun Purjehdusseura (OPS) tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden laituripaikkaan ja telakointiin. Vuodesta 1960 vuoteen 1972 Telakkasäätiön venevaja sijaitsi Oulun Torinrannassa Kiikelissä. Kiikelin venevaja ja suurin osa OM:n ja OPS:n venekannasta tuhoutui 1972 vuoden tulipalossa. Tämän jälkeen Telakkasäätiö vuokrasi nykyisen maa-alueen Johanssoninrannasta. Vuonna 1991 valmistuneen Johteenpooki-veneilykeskuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Harju.

Maja

Iin Röyttä
1 satama
2 Luotsila ja Lastaaja
3 OM:n maja

Oulun Merenkävijöiden maja on Iin Röytässä. Majan maa- ja vesialueet vuokrattiin Metsähallitukselta 1960-luvulla. Tontilla ollut ensimmäinen maja paloi kunnostustöiden yhteydessä syttyneessä tulipalossa 1980-luvulla ja tilalle rakennettiin uusi maja.

Lähteet

  • Lehto, Veli V., Kajaus E., Palamo P., Irjala V. 1977. Oulun Merenkävijät 50v.

Viitteet

  1. Sailing Team Oulun nettisivusto sailingteamoulu.com.
  2. Oulun koulun kohteet – Inventointi Oulun koulun arkkitehtuurin kohteista Oulussa 2020, s. 42. Oulun kaupungin kulttuuriympäristötyöryhmä. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki, 2020. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla