Punainen ammattiyhdistysinternationaali
Tässä artikkelissa Punainen ammattiyhdistysinternationaali analysoidaan yksityiskohtaisesti, jotta voidaan tarkastella sen merkitystä, vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Punainen ammattiyhdistysinternationaali on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta, ja sen vaikutus kattaa eri alueita teknologiasta kulttuuriin. Monitieteisen lähestymistavan avulla käsitellään erilaisia Punainen ammattiyhdistysinternationaali:een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiaa, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Keräämällä tietoja, asiantuntijoiden mielipiteitä ja kriittisiä analyyseja, tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Punainen ammattiyhdistysinternationaali:stä, jotta voidaan edistää keskustelua ja pohdintaa tästä aiheesta.
Punainen ammattiyhdistysinternationaali eli Profintern oli vuosina 1921–1935 toiminut useiden valtioiden kommunististen ammattiyhdistysten yhteinen kansainvälinen järjestö. Se perustettiin Moskovassa korvaamaan Amsterdamin sosiaalidemokraattinen ammatti-internationaali. Perustavassa kokouksessa, joka pidettiin vuonna 1921 Moskovassa, Suomen ammattijärjestöä edustivat varapuheenjohtaja Arvo Tuominen, Kuljetustyöntekijäin liiton Edvard Jokela ja Sekatyöväenliiton Viherkoski. Kokouksen yhteydessä annettiin julkilausuma, jossa lausuttiin "kansojen halveksuminen" sen johdosta, että porvarillinen terrori kohdistuu ammattiyhdistysten edustajiin. Se julkaistiin kommunistisissa lehdissä. Profinternin pääsihteerinä toimi Solomon Lozovski. Vuonna 1935 järjestön toimintaa arvosteltiin voimakkaasti Kominternin kongressissa, ja Lozovski itse myönsi sen epäonnistuneen täydellisesti.
Lähteet
- ↑ Tuominen, Arvo: Sirpin ja vasaran tie. Muistelmia, s. 287–289. Tammi, 1956.
