Nykymaailmassa Pussikontiaiset:stä on tullut erittäin tärkeä ja huomionarvoinen aihe. Ilmestymisestään lähtien Pussikontiaiset on herättänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja synnyttänyt monenlaisia keskusteluja, teorioita ja mielipiteitä. Pussikontiaiset on jatkossakin analyysin ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Pussikontiaiset:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen tästä jännittävästä ja kiistanalaista aiheesta.
Pussikontiaiset | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Pussieläimet Metatheria |
Lahko: |
Pussikontiaiset Notoryctemorphia Kirsch, in Hunsaker, 1977 |
Heimo: |
Pussikontiaiset Notoryctidae Ogilby, 1892 |
Suku: |
Notoryctes Stirling, 1891 |
Synonyymit | |
Pussikontiaisten levinneisyys |
|
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Pussikontiaiset eli pussimaamyyrät ovat harvinaisia ja huonosti tunnettuja pussieläimiä Länsi-Australian aavikoilta. Pussikontiaisten kaksi lajia muodostavat Notoryctemorphia-lahkon ja Notoryctidae-heimon.
Pussikontiaiset ovat kehittyneet konvergentin evoluution myötä hyvin samankaltaisiksi kuin istukkanisäkkäisiin kuuluvat kontiaiset ja kultakontiaiset. Ne viettävät suurimman osan elämästään maan alla. Pinnalle ne tulevat harvoin, luultavasti useimmin sateiden jälkeen. Pussikontiaiset ovat sokeita ja niiden silmät ovat surkastuneet mykiöksi ihon alla. Niillä ei ole ulkoisia korvia, vain pienet reiät paksun turkin peitossa.
Pussikontiaisten pää on kartiomainen ja siinä on nahkainen kilpi kuonon suojana. Vartalo on pitkulainen ja häntä lyhyt sekä karvaton kärjestä. Pussikontiaiset ovat noin 12–16 senttimetriä pitkiä, painavat 40–60 grammaa ja niiden turkki on kauttaaltaan vaalea kultaisella loistolla. Pussikontiaisten pussinsuu osoittaa taaksepäin, jotta se ei täyttyisi hiekalla.
|