Pussikontiaiset

Nykymaailmassa Pussikontiaiset:stä on tullut erittäin tärkeä ja huomionarvoinen aihe. Ilmestymisestään lähtien Pussikontiaiset on herättänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja synnyttänyt monenlaisia ​​keskusteluja, teorioita ja mielipiteitä. Pussikontiaiset on jatkossakin analyysin ja keskustelun kohteena useilla eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, kulttuurivaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Pussikontiaiset:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa, jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen tästä jännittävästä ja kiistanalaista aiheesta.

Pussikontiaiset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Pussieläimet Metatheria
Lahko: Pussikontiaiset
Notoryctemorphia
Kirsch, in Hunsaker, 1977
Heimo: Pussikontiaiset
Notoryctidae
Ogilby, 1892
Suku: Notoryctes
Stirling, 1891
Synonyymit
  • Syndactyliformes (lahko)
  • Neoryctes (suku) Stirling, 1891
  • Psammoryctes (suku) Stirling, 1889
Pussikontiaisten levinneisyys
Pussikontiaisten levinneisyys
Lajit
Katso myös

  Pussikontiaiset Wikispeciesissä
  Pussikontiaiset Commonsissa

Pussikontiaiset eli pussimaamyyrät ovat harvinaisia ja huonosti tunnettuja pussieläimiä Länsi-Australian aavikoilta. Pussikontiaisten kaksi lajia muodostavat Notoryctemorphia-lahkon ja Notoryctidae-heimon.

Pussikontiaiset ovat kehittyneet konvergentin evoluution myötä hyvin samankaltaisiksi kuin istukkanisäkkäisiin kuuluvat kontiaiset ja kultakontiaiset. Ne viettävät suurimman osan elämästään maan alla. Pinnalle ne tulevat harvoin, luultavasti useimmin sateiden jälkeen. Pussikontiaiset ovat sokeita ja niiden silmät ovat surkastuneet mykiöksi ihon alla. Niillä ei ole ulkoisia korvia, vain pienet reiät paksun turkin peitossa.

Pussikontiaisten pää on kartiomainen ja siinä on nahkainen kilpi kuonon suojana. Vartalo on pitkulainen ja häntä lyhyt sekä karvaton kärjestä. Pussikontiaiset ovat noin 12–16 senttimetriä pitkiä, painavat 40–60 grammaa ja niiden turkki on kauttaaltaan vaalea kultaisella loistolla. Pussikontiaisten pussinsuu osoittaa taaksepäin, jotta se ei täyttyisi hiekalla.

Lähteet

  1. a b c Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Notoryctemorphia Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 22.10.2010. (englanniksi)
  2. a b c Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Notoryctes Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 22.10.2010. (englanniksi)
  3. Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 252. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
  4. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
Pussikontiaisen (Notoryctes typhlops) luuranko.

Aiheesta muualla