Kultakontiaiset-maailmassa on loputtomasti näkökohtia, jotka ansaitsevat tutkia ja keskustella. Olipa Kultakontiaiset henkilö, aihe, päivämäärä tai mikä tahansa muu käsite, sen merkitys ja vaikutus elämäämme käy ilmi, kun tutkimme sen merkitystä ja vaikutuksia. Kultakontiaiset on jättänyt jälkensä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja historiaan synnytyksestään sen kehitykseen synnyttäen keskusteluja, pohdintoja ja analyyseja, joiden avulla voimme ymmärtää paremmin sen tärkeyttä. Tässä artikkelissa perehdymme Kultakontiaiset:n maailmaan löytääksemme sen monet puolet ja saadaksemme lisätietoja sen merkityksestä nykyisessä kontekstissamme.
Kultakontiaiset | |
---|---|
Jättiläiskultamyyrä (Chrysospalax trevelyani) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Afrosoricida |
Alalahko: |
Chrysochloridea Broom, 1915 |
Heimo: |
Kultakontiaiset Chrysochloridae Gray, 1825 |
Alaheimot | |
Katso myös | |
Kultakontiaiset, kultiaiset eli kultamyyrät (Chrysochloridae) on Afrikassa esiintyvä nisäkäsheimo, joka kuuluu yhdessä tanrekkien kanssa Afrosoricida-lahkoon.
Kultakontiaiset ovat ulkonaisesti niin paljon Australian pussikontiaisia muistuttavia, että niitä erehdyttiin aikoinaan luulemaan keskenään lähisukuisiksi. Kultakontiaiset muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan myös kontiaisia eli maamyyriä, joiden kanssa ne luettiin aiemmin samaan hyönteissyöjien (Insectivora) lahkoon.
Kultakontiaisten esiintymisalue on eteläinen Afrikka suunnilleen Kamerunin seudelle asti. Ne elävät maan alla lähes kaiken aikansa ja syövät muun muassa hyönteisten toukkia ja matoja. Ne ovat hyvin paksuturkkisia, silmät ovat nahan peittämät eikä korvia näy juuri lainkaan.
Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että kultamyyrien suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin ”kultiaiset”. Kyseinen nimi tarkoittaa nykyisin kuitenkin hyönteisiin kuuluvia kultapistiäisiä (Chrysididae).
|