Nykymaailmassa Savon ja Karjalan lääni:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti Savon ja Karjalan lääni on jättänyt syvän jäljen elämäämme ja tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa. Savon ja Karjalan lääni on edelleen kuuma aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa ympäri maailmaa, sen vaikutuksesta talouteen ja populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Savon ja Karjalan lääni:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme ja tarjoamme kattavan kuvan sen merkityksestä ja vaikutuksista tulevaisuuteen.
Savon ja Karjalan lääni (tai Savo-Karjalan lääni, ruots. Savolax och Karelens län) oli vuosina 1775–1831 toiminut Suomen lääni. Läänin perusti Kustaa III vuonna 1775, antaen vähän myöhemmin Kuopiolle uudelleen kaupunkioikeudet ja tehden siitä uuden läänin pääkaupungin. Uusi lääni käsitti entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosan. Savon ja Karjalan lääniin kuuluivat jokseenkin kokonaan nykyiset Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat, sekä tämän lisäksi suuri osa nykyisen Etelä-Savon maakunnan pohjoisosaa. Suomen siirryttyä Ruotsilta Venäjälle ja Vanhan Suomen palattua muun maan yhteyteen, alettiin uumoilla lääniuudistusta, joka toteutui vuonna 1831. Uudistuksessa Savon ja Karjalan läänin eteläosat siirrettiin uuteen Mikkelin lääniin ja jäljelle jääneistä osista muodostettiin Kuopion lääni.