Tässä artikkelissa Ahvenanmaan lääni:n aihetta käsitellään monitieteisestä näkökulmasta ja analysoidaan sen vaikutuksia eri alueilla. Ahvenanmaan lääni on nykyään erittäin tärkeä aihe, ja se on herättänyt laajaa kiinnostusta akateemisessa yhteisössä ja suuressa yleisössä. Koko tekstin läpi tarkastellaan Ahvenanmaan lääni:een liittyviä eri näkökohtia, kuten sen historiaa, vaikutuksia yhteiskuntaan, vaikutuksia talouteen, mm. Tällä tavoin on tarkoitus tarjota kattava ja täydellinen näkemys Ahvenanmaan lääni:stä, jossa tarkastellaan sen eri ulottuvuuksia ja sen mahdollisia vaikutuksia nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Ahvenanmaan lääni 2009 Ålands län |
|
---|---|
vaakuna |
sijainti |
Pääkaupunki | Maarianhamina |
Viimeinen maaherra | Peter Lindbäck |
Historialliset maakunnat | Ahvenanmaa |
Pinta-ala ilman merialueita |
1 551,55 km² 6:nneksi suurin 2009 |
– maa | 1 522,56 km² |
– sisävesi | 28,99 km² |
– meri | 11 742,81 km² |
Väkiluku |
27 732 6:nneksi suurin 2009 |
Väestötiheys | 18,21 as./km² |
Ahvenanmaan lääni 1993 | |
---|---|
vaakuna |
sijainti |
Pääkaupunki | Maarianhamina |
Viimeinen maaherra | Henrik Gustafsson |
Historialliset maakunnat | Ahvenanmaa |
Pinta-ala ilman merialueita |
1 552 km² 12:nneksi suurin 1993 |
– maa | 1 527 km² |
– sisävesi | 25 km² |
Väkiluku |
24 993 12:nneksi suurin 1993 |
Väestötiheys | 16,4 as./km² |
Ahvenanmaan lääni (ruots. Ålands län) oli yksi Suomen lääneistä vuosina 1918–2009. Lääni käsitti saman alueen kuin itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta. Läänin pääkaupunki ja samalla ainoa kaupunki oli Maarianhamina.
Ahvenanmaan lääninhallitus (ruots. Länsstyrelsen på Åland) oli Suomen tasavallan aluehallintoviranomainen Ahvenanmaan maakunnassa.
Vaikka lääninhallituslaki mainitsikin Ahvenanmaan läänin muiden Suomen läänien yhteydessä, sen tehtäväalue oli melkoisen erilainen kuin muualla Suomessa. Useat normaalisti lääneillä olleet tehtävät kuuluivat Ahvenanmaalla maakuntahallitukselle.
Itsehallinnollisen Ahvenanmaan ja valtakunnan toimivallan jako merkitsi sitä, että Ahvenanmaan lääninhallituksella oli vähemmän ja osittain toisenlaisia tehtäviä kuin maan muilla lääninhallituksilla, mutta se hoiti myös sellaisia tehtäviä, jotka sille oli annettu valtion erityisviranomaisten puuttuessa maakunnasta.
Ajatuksen Ahvenanmaan läänin perustamisesta esitti epävirallinen Ahvenanmaa-komitea, joka oli perustettu etsimään sovintoratkaisua Suomen ja Ruotsin väliseen kiistaan Ahvenanmaasta. Lääniksi erottamisella haluttiin siirtää päätösvaltaa saarille ja se oli yksi vaihe itsehallinnon luomisessa. Itsehallinto oli osa saarten kansainvälistä asemaa koskevan kiistan ratkaisua. Suomen senaatti päätti 13. kesäkuuta 1918 erottaa Ahvenanmaan kihlakunnan Turun ja Porin läänistä ja muodostaa siitä Ahvenanmaan läänin.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Ahvenanmaan tunnuksena ovat kirjaimet ÅL.
Valtion aluehallintoa Ahvenanmaalla hoitaa nykyään Ahvenanmaan valtionvirasto.
Lääninhallituksen johtamat valtion virastot olivat:
|
Kuntien asukasluvut 2009 olivat:
Ahvenanmaalla ei ole Suomen itsenäisyyden aikana tapahtunut kuntamuutoksia.
Ahvenanmaan lääninhallitusta johti maaherra, jonka nimitti tasavallan presidentti sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa.
Vuoden 2010 alusta lähtien maaherra johtaa Ahvenanmaan valtionvirastoa, joka korvasi lääninhallituksen. Ahvenanmaan maaherra on maakunnassa ensi sijassa Suomen hallituksen edustajana. Maaherra avaa ja päättää presidentin puolesta Ahvenanmaan maakuntapäivät. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös toimia Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana.
1918 | Hjalmar von Bonsdorff | (1869–1945) |
1918–1922 | William Isaksson | (1866–1924) |
1922–1937 | Wilhelm Fagerlund | (1852–1939) |
1938 | Torsten Rothberg | (1884–1938) |
1938–1945 | Ruben Österberg | (1895–1959) |
1945–1953 | Herman Koroleff | (1883–1957) |
1954–1972 | Tor Brenning | (1903–1983) |
1972–1982 | Martin Isaksson | (1921–2001) |
1982–1999 | Henrik Gustafsson | (1934– ) |
1999–2009 | Peter Lindbäck | (1955– ) |
|