Suomen tiede

Tässä artikkelissa tutkimme Suomen tiede:n kiehtovaa elämää, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten huomion läpi historian. Suomen tiede on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta eri tiedonaloilla. Vuosien varrella Suomen tiede on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, ja se on vaikuttanut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Tämän artikkelin kautta sukeltaamme Suomen tiede:n eri puoliin ja paljastamme sen merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme.

Suomen tiede on Suomessa harjoitettavaa tiedettä. Vuonna 2016 Suomi käytti 2,85 % bruttokansantuotteestaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Osuus on laskenut tasaisesti huippuvuodesta 2009 (3,7%). Vuonna 2015 Bloomberg esitteli indeksin, jonka avulla se arvioi maailman innovatiivisimmat maat. Suomi sijoittui neljänneksi Etelä-Korean, Japanin ja Saksan jälkeen. Sen vahviuuksiin luettiin tutkimushenkilöstön suuri määrä, korkea koulutustaso ja tutkimus ja tuotekehitys.

Suomen Akatemian raportin mukaan Suomen tiede on 2010-luvun puolivälissä laadultaan maailman keskitasoa. Raportissa tarkasteltiin tutkimuksen henkilöstöä ja rahoitusta sekä julkaisutoimintaa, tieteellistä vaikuttavuutta ja julkaisuyhteistyötä. Ilkka Niiniluodon ja Tuomas Heikkilän mukaan suomalainen humanistinen tutkimus on Suomen kaikista tieteenaloista lähimpänä kansainvälistä huippua. Sillä on myös keskeinen roolinsa historiassa: Suomen itsenäistyminen alkoi Suomen identiteetin luomisesta, missä oli keskeinen rooli sellaisilla humanisteilla kuin J. V. Snellman, M.A.Castrén ja Zachris Topelius.

Yliopistot ja tutkimuslaitokset

Pääartikkeli: Yliopistolaitos Suomessa
Pääartikkeli: Luettelo Suomen yliopistoista

Suomessa on kolmetoista yliopistoa sekä puolustushallinnon alainen Maanpuolustuskorkeakoulu:

Valtion budjetissa on 12 tutkimuslaitosta seitsemällä hallinnonalalla. Niiden tehtävä on hankkia, tuottaa ja välittää tietoa poliittisen päätöksenteon pohjaksi ja yhteiskunnan kehittämiseksi. Lisäksi laitoksilla on vaihtelevassa määrin erilaisia asiantuntija-, viranomais- ja palvelutehtäviä. Nämä laitokset ovat (suluissa niistä vastaava hallinnonala).

Rahoitus

Tutkimus- ja kehitystyöhön käytettiin enimmillään vuonna 2011 yli seitsemän miljardia euroa, vuonna 2016 arviolta kuusi miljardia eli noin kolme prosenttia kansantuotteesta. Vuoden 2018 valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettävät määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1 883,2 miljoonaa euroa. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on vuosina 2017-2018 noin 0,80 prosenttia.

Budjettirahoituksen lisäksi tutkimuslaitokset hankkivat yhä enemmän ulkopuolista rahoitusta. Ulkopuolinen rahoitus tulee pääosin kilpailtuna useista lähteistä sekä kotimaiselta julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja kansainvälisistä lähteistä. Ulkopuolisen rahoituksen osuus on kirjattu laitosten tulostavoitteisiin. Osana valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta Suomen Akatemiaan perustettiin vuonna 2014 strategisen tutkimuksen neuvosto, joka päättää vuosittain 55 miljoonan euron rahoituksista.

Yritykset rahoittavat omasta tutkimus- ja kehittämistoiminnastaan noin 80 prosenttia. Yritysten tutkimus- ja kehitystominta on paljon laajemaa kuin tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen; vuonna 2016 toimintaan käytetyistä 5,9 miljoonasta eurosta 3,9 miljoonaa käytettiin yrityksissä.

Euroopan komissio rahoittaa tutkimusta puiteohjelmien kautta, joista vuosina 2014-2020 on käynnissä Horisontti 2020. Vuoteen 2017 mennessä Horisontista on myönnetty 26,5 miljardia, josta Suomeen on tullut noin kaksi prosenttia, eli 583 miljoonaa euroa.

Business Finland eli entinen Tekes rahoittaa sellaisia tutkimusorganisaatioiden projekteja, joiden tuloksia yritykset hyödyntävät.

Tiedeviestintää

Tunnustuksia

Ansioitunut tutkija voi saada Suomen Akatemian esityksestä presidentin myöntämänä akateemikon arvonimen. Se on myönnetty kaikkaan 37:lle suomalaiselle. Heistä kaksitoista on edustanut humanistisia tieteitä, kaksi yhteiskuntatieteitä, kuusitoista matematiikkaa ja luonnontieteitä, viisi lääketiedettä ja yksi maatalous- ja metsätieteitä.

Kansainvälisiä tunnustuksia

Tunnettuja suomalaisia tutkijoita

Tekniikan maailman satavuotiskatsauksessaan esille nostamia suomalaisia:

Lähteet

  1. ↑ Gross domestic spending in R&D OECD. Viitattu 14.10.2018.
  2. ↑ 2015 Innovative Countries Bloomberg. Viitattu 14.10.2018.
  3. ↑ a b c d Kalevi Rantanen: Suomen tiede 100 vuotta: Meillä oli A.I. Virtanen, mutta oliko muita? Itse asiassa Suomen tiede on huipputasoa. Tekniikan maailma, 30.9.2017, 2017. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.3.2018.
  4. ↑ Suomen tiede kestää kansainvälisen vertailun, vaikka muut maat edenneet rivakammin Yle. 2016. Viitattu 18.3.2018.
  5. ↑ Suomi tarvitsee humanisteja, sanoo filosofi Ilkka Niiniluoto – Heidät pitäisi saada neuvomaan päätöksentekijöitä Helsingin Sanomat. 2014. Viitattu 18.3.2018.
  6. ↑ Yliopistot Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 18.3.2018.
  7. ↑ a b Valtion tutkimuslaitos Tilastokseskus. Viitattu 18.3.2018.
  8. ↑ Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa Suomen virallinen tilasto. 2018. Tilastokeskus. Viitattu 18.3.2018.
  9. ↑ Strategisen tutkimuksen neuvosto - esittely Suomen akatemia. Arkistoitu 18.3.2018. Viitattu 18.3.2018.
  10. ↑ Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suorittajasektorin ja rahoituslähteen mukaan vuonna 2016 Tilastokeskus. 2016. Viitattu 27.8.2018.
  11. ↑ Horisontissa kova kilpailu rahoituksesta – Suomi onnistunut saamaan jo 600 miljoonaa Horistontti2020. 15.11.2017. EUTI. Viitattu 18.3.2018.
  12. ↑ Rahoitus tutkimusorganisaatioille Business Finland. Viitattu 18.3.2018.
  13. ↑ Suomalaiset tieteen akateemikot (ja tähän linkitetyt henkilöhtaiset esittelysivut) Suomen Akatemia. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 26.8.2018.
  14. ↑ Eva-Mari Aro, Markku Kulmala ja Ilkka Niiniluoto uusia tieteen akateemikoita 10.3.2017. Suomen Akatemia. Arkistoitu 10.3.2017. Viitattu 26.8.2018.
  15. ↑ Artturi Virtanen NobelPrize.org. Nobel Media AB. Viitattu 27.8.2018.
  16. ↑ Bengt Holmström Facts NobelPrize.org. 2016. Nobel Media AB. Viitattu 27.8.2018.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot