Tanskan kuningaskunta
Nykymaailmassa Tanskan kuningaskunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Tanskan kuningaskunta tarjoaa kiehtovan skenaarion, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan Tanskan kuningaskunta:een liittyviä eri näkökohtia sekä tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja vaikutuksen eri alueilla. Näillä sivuilla perehdymme sen alkuperään, kehitykseen, haasteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin tarjotaksemme täydellisen näkökulman, joka rohkaisee pohdiskelemaan ja keskusteluun Tanskan kuningaskunta:n ympärillä.
| Tanskan kuningaskunta Rigsfællesskabet (tanskaksi) Ríkisfelagsskapurin (fääriksi) Naalagaaffeqatigiit (grönlanniksi) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
| Tanskan kuningas | Frederik X | ||
| Pääministeri |
Mette Frederiksen (Tanskan pääministeri) Bárður á Steig Nielsen (Färsaarten pääministeri) Múte Bourup Egede (Grönlannin pääministeri) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä |
42 926 km² (Tanska) 1 396 km² (Färsaaret) 2 166 086 (Grönlanti) (sijalla ) |
||
| Väkiluku (2020) |
5 822 763 (Tanskassa) |
||
| Viralliset kielet |
tanska (Tanskassa) fääri, tanska (Färsaarilla) grönlanti, tanska (Grönlannissa) |
||
| Valuutta | Tanskan kruunu (DKK) | ||
| Lyhenne | |||
Tanskan kuningaskunta (tansk. Rigsfællesskabet, fäär. Ríkisfelagsskapurin, grön. Naalagaaffeqatigiit) tai Tanskan valtakunta on kolmesta autonomisesta osasta koostuva perustuslaillinen monarkia. Tanskan valtakuntaan kuuluvat Tanska, Färsaaret ja Grönlanti. Alueen hallinnollinen keskus sijaitsee Tanskassa. Osien suhteet on määritetty dokumentissa nimeltä Rigsfællesskabet. Kolmesta alueesta vain Tanska kuuluu Euroopan unioniin.
Hallinto ja politiikka
Kuningaskunnan lainsäädännöllisenä elimenä toimii Folketinget, joka koostuu 179 jäsenestä. Pääosa kansanedustajista valitaan Tanskasta, Grönlannilla ja Färsaarilla on kummallakin kaksi edustajaa. Parlamenttivaalit järjestetään joka neljäs vuosi, mutta pääministeri voi halutessaan määrätä uudet vaalit.
Historia
700-luvulta 1000-luvulle viikingit löysivät ja asuttivat Shetland-, Orkney- ja Färsaaret sekä Islannin ja Grönlannin. Lisäksi he yrittivät asuttaa Vinlandia. Viikingit valtasivat osia Englannista, Irlannista ja Normandiasta. He myös perustivat Kiovan Rusin. Viikingit kävivät kauppaa Grönlannista Konstantinopoliin ulottuvalla alueella. Tanska-Norja muodostettiin vuonna 1536 ja se hallitsi vuonna 1814 solmittuun Kielin sopimukseen saakka.
Islanti sai autonomian vuonna 1874 ja itsenäistyi vuonna 1918. Tanskan kuningas säilyi kuitenkin Islannin hallitsijana vuoteen 1944 saakka, jolloin Islannista tuli tasavalta. Tanskan kuningaskunta liittyi Euroopan talousyhteisöön (nyk. Euroopan unioni), ilman Färsaaria, vuonna 1973. Grönlanti erosi EEC:stä vuonna 1985. Grönlannissa järjestettiin kansanäänestys itsehallinnosta vuonna 2008 ja maa harkitsee itsenäistymistä, jos alueelta löydetään riittävästi luonnonvaroja valtion menojen turvaamiseksi.
Lähteet
- ↑ Sprog i fokus: Færøsk tidsskrift.dk. 1.1.2009. (tanskaksi)
- ↑ Inatsisartutlov nr. 7 af 19. maj 2010 om sprogpolitik Formandens Departement. Viitattu 6 .5.2020. (tanskaksi)
