Tässä artikkelissa perehdymme Tietosuojavaltuutettu:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Tietosuojavaltuutettu on ollut ratkaisevassa asemassa historiassa, kulttuurissa ja inhimillisessä kehityksessä. Näillä sivuilla tutkimme tarkasti eri näkökohtia, jotka tekevät Tietosuojavaltuutettu:stä niin merkityksellisen ja kiehtovan aiheen, ja käsittelemme sen vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuksia. Valmistaudu lähtemään Tietosuojavaltuutettu:n löytö- ja tiedonmatkalle, joka antaa sinulle varmasti uuden näkökulman ja paremman ymmärryksen sen merkityksestä elämässämme.
Tietosuojavaltuutettu Dataombudsmannen |
|
---|---|
Tunnus |
|
Nykyinen
|
|
1. marraskuuta 2020 lähtien
|
|
Nimittäjä | Valtioneuvosto |
Kauden pituus | 5 vuotta |
Perustettu | 1987 |
Kotisivut | https://tietosuoja.fi/ |
Tietosuojavaltuutettu (ruots. dataombudsmannen) on suomalainen viranomainen, joka valvoo tietosuojalainsäädännön ja muiden henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön noudattamista. Tietosuojavaltuutettu voi antaa määräyksiä asioissa, jotka koskevat rekisteröidyn oikeuksia ja muita henkilötietojen käsittelyyn liittyviä epäkohtia. Tietosuojavaltuutetun ja kahden apulaistietosuojavaltuutetun muodostama seuraamuskollegio voi lisäksi määrätä hallinnollisia sakkoja EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamatta jättämisestä.
Tietosuojavaltuutetun toimisto toimii oikeusministeriön yhteydessä, mutta se toimii riippumattomasti hoitaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan.
Tietosuojavaltuutetun virka perustettiin vuonna 1987. Suomen pitkäaikaisena tietosuojavaltuutettuna toimi vuodesta 1997 Reijo Aarnio. Hänet valittiin kolmesti uudelle viisivuotiskaudelle sekä vuonna 2017 jatkokaudelle, joka kesti lokakuun 2020 loppuun saakka. Viran nykyinen hoitaja on 1.11.2020 aloittanut oikeustieteen tohtori Anu Talus.
Myös Euroopan unionin tasolla on ollut oma tietosuojavaltuutettunsa vuodesta 2001.
Vuonna 2018 perustettu Euroopan tietosuojaneuvosto vastaa siitä, että tietosuojalainsäädäntöä sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa EU-maissa. Neuvostossa ovat edustettuna kaikkien EU-maiden tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu.
Suomessa kaikki yritykset ja viranomaiset ovat velvollisia luovuttamaan rekisteröidyn pyynnöstä hänestä tallennetut tiedot hänelle itselleen tarkastettavaksi. Mikäli tiedot sisältävät virheitä, ne on korjattava. Tietyissä tilanteissa henkilö voi myös pyytää tietojensa poistamista.
Tietosuojavaltuutetun apua saa, jos tarkastuspyynnöstä kieltäydytään tai rekisterinpitäjä ei korjaa virheellisiä tietoja. Jos tietojen luovutuksesta kieltäytyy, on yrityksen tai viranomaisen kerrottava lakiin perustuva syy kieltäytymiselle.
Joissakin poikkeuksellissa tilanteissa, joissa rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta, kuten poliisin salaisissa rekistereissä olevien tietojen kohdalla, tietosuojavaltuutettu voi tarkastaa rekisteröidyn puolesta rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.
Tietosuojavaltuutetun tehtävät on määritelty määritelty EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kansallisessa tietosuojalaissa.
Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevat asiat voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi tietosuojavaltuutetun toimisto edistää tietosuojaan liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien tunnettuutta ja antaa lausuntoja mm. valmisteilla olevaan lainsäädäntöön liittyvissä hankkeissa. Tietosuojavaltuutettu tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten tietosuojaviranomaisten kanssa sekä edustaa Suomea Euroopan tietosuojaneuvostossa.
Tietosuojavaltuutetun seuraamuskollegion tehtävänä on määrätä tietosuoja-asetuksen mukaisia hallinnollisia sakkoja vakavista tietosuojarikkomuksista. Seuraamuskollegion muodostavat tietosuojavaltuutettu ja kaksi apulaistietosuojavaltuutettua.