Tässä artikkelissa analysoimme Urheiluvuosi 2006:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Kun otetaan huomioon tämän aiheen merkitys nykyään, on välttämätöntä ymmärtää Urheiluvuosi 2006:n seuraukset eri aloilla, kuten taloustieteessä, politiikassa, kulttuurissa ja teknologiassa. Seuraavilla riveillä tutkimme, kuinka Urheiluvuosi 2006 on muuttanut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, sekä sen pitkän aikavälin seurauksia. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Urheiluvuosi 2006:n luomaa dynamiikkaa ja mahdollisia ratkaisuja sen asettamiin haasteisiin.
Urheiluvuosi 2006 käsittelee vuoden 2006 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Vuoden 2006 merkittävimmät urheilutapahtumat olivat talviolympialaiset Torinossa, Italiassa, ja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut Saksassa. Merkittävimmistä palloilulajeista myös koripallon ja lentopallon maailmanmestaruuksista kilpailtiin.
Yleiskilpailut
- Talviolympialaiset 10.–26.2. Torinossa, Italiassa. Mukana oli 80 maata ja 2 633 akkreditoitua urheilijaa, molemmat talviolympialaisten historian ennätyksiä.
- Talviparalympialaiset 10.–19.3. Torinossa, Italiassa. Mitalitilaston ykkönen oli Venäjä, joka keräsi 13 kultaa, 13 hopeaa ja 7 pronssia.
- Kansainyhteisön kisat 15.–26.3. Melbournessa, Australiassa.
Alppihiihto
- Torinon olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat viidessä eri alppihiihtolajissa. Itävaltalaiset Benjamin Raich ja Michaela Dorfmeister voittivat kumpikin kaksi lajia, ja heidän voittojensa ansiosta Itävalta oli kisojen alppihiihtotilaston paras maa. Norjan Kjetil André Aamodt voitti kultaa supersuurpujottelussa, ja se oli hänen uransa kahdeksas olympiamitali (neljäs kultamitali) ja 20. arvokisamitali. Kroatian Janica Kostelić voitti kultaa alppiyhdistetyssä ja hänestä tuli ensimmäinen neljä olympiakultaa alppihiihdossa voittanut nainen.
- Maailmancupkausi 2005–2006 päättyi 15.–19.3. Åressa, Ruotsissa. Cupin kokonaiskilpailun voittajat olivat Benjamin Raich ja Janica Kostelić. Kostelićista tuli kaikkien aikojen kolmas nainen, joka on voittanut maailmancupin osakilpailun jokaisessa viidessä lajissa, kun hän 15.1. voitti supersuurpujottelun Bad Kleinkirchheimissa, Itävallassa.
Amerikkalainen jalkapallo
Ampumahiihto
- Torinon olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat viidessä eri ampumahiihtolajissa. Yhteislähtökilpailut olivat ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa. Menestynein urheilija oli Saksan Michael Greis, joka voitti kolme kultaa. Saksan Sven Fischer voitti kaksi kultaa ja yhden pronssin, ja Venäjän Svetlana Išmuratova ylsi kahteen kultaan. Naisten 15 kilometrin kilpailussa alun perin toiseksi sijoittunut venäläinen Olga Pyleva jäi dopingtestissä kiinni karfedoni-piristeen käytöstä ja hänen suorituksensa hylättiin.
Ampumaurheilu
Autourheilu
- Rallin maailmanmestaruuskausi alkoi tammikuussa Monte Carlo -rallilla ja päättyi 1.–3.12. ajettuun Walesin ralliin. Osakilpailuja oli kuusitoista. Citroën-kuljettaja Sébastien Loeb voitti kartanlukijansa Daniel Elenan kanssa kolmannen peräkkäisen maailmanmestaruuden vaikka joutui loukkaantumisen takia jättämään neljä viimeistä osakilpailua ajamatta. Fordilla ajanut Marcus Grönholm hävisi hänelle yhden pisteen. Uransa ensimmäisen MM-rallin voittanut Ford-kuljettaja Mikko Hirvonen sijoittui MM-pisteissä kolmanneksi. Loeb voitti kauden aikana kahdeksan ja Grönholm seitsemän osakilpailua. Tallimestaruuden voitti Ford.
- Formula 1:n maailmanmestaruuskausi alkoi maaliskuussa Bahrainin GP:llä ja päättyi 22.10. ajettuun Brasilian GP:hen. Osakilpailuja oli kahdeksantoista. Maailmanmestaruuden voitti Renault-kuljettaja Fernando Alonso 13 pisteen erolla Ferrarin Michael Schumacheriin. Molemmat voittivat kauden aikana seitsemän osakilpailua. Kolmanneksi sijoittui Ferrarin Felipe Massa. Tallimestaruuden voitti Renault viiden pisteen erolla Ferrariin. Seitsemän maailmanmestaruutta voittanut Schumacher ilmoitti lopettavansa uransa tähän kauteen (hän teki paluun MM-sarjaan vuonna 2010).
Baseball
Biljardi
Curling
Freestylehiihto
Golf
Jalkapallo
Judo
- Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailut 16.–17.9. Pariisissa, Ranskassa. Miesten joukkuekilpailun voitti Georgia, hopealle sijoittui Venäjä ja pronssia saivat Etelä-Korea ja Ranska. Naisten joukkuekilpailussa kulta jäi Ranskaan, hopea meni Kuubaan ja pronssille sijoittuivat Japani ja Kiina.
- Euroopan-mestaruuskilpailut 26.–28.5. Tampereella, Suomessa. Sekä miehet että naiset kilpailivat seitsemässä painoluokassa. Ranska ja Venäjä voittivat kolme kultaa, ja kaikkiaan mitaleille pääsi 22 maata.
Jääkiekko
- Torinon olympialaisissa miesten jääkiekkoturnaukseen osallistui kaksitoista ja naisten turnaukseen kahdeksan maata. Miesten turnauksen voitti Ruotsi, jolle Suomi hävisi loppuottelun 3–2. Pronssiottelussa Tšekki voitti Venäjän 3–0. Naisten olympiakultaa voitti Kanada päihittämällä loppuottelussa Ruotsin 4–1. Pronssiottelussa Yhdysvallat voitti Suomen 4–0. Miesten turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin Suomen Antero Niittymäki ja naisten arvokkaimmaksi Kanadan Hayley Wickenheiser.
- Maailmanmestaruuskilpailut 5.–21.5. Riiassa, Latviassa. Ruotsi voitti mestaruuden 4–0-loppuotteluvoitolla Tšekistä. Pronssiottelussa Suomi voitti Kanadan 5–0. Kuudestatoista joukkueesta Kazakstan ja Slovenia putosivat B-sarjaan. Kanadan Sidney Crosby oli pistepörssin ja maalintekijätilaston ykkönen (8+8=16). Kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin ruotsalaispuolustaja Niklas Kronwall.
- NHL:n loppuotteluissa Carolina Hurricanes voitti historiansa ensimmäisen Stanley Cupin, kun se oli Edmonton Oilersia parempi otteluvoitoin 4–3.
Jääpallo
Kelkkailu
Koripallo
Käsipallo
Lentopallo
Lumilautailu
Maahockey
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 6.–17.9. Mönchengladbachissa, Saksassa. Loppuottelussa Saksa voitti Australian 4–3. Pronssiottelussa Espanja voitti Etelä-Korean jatkoajalla 3–2.
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 27.9.–8.10. Madridissa, Espanjassa. Loppuottelussa Alankomaat voitti Australian 3–1. Pronssiottelussa Argentiina voitti Espanjan 5–0.
Melonta
- Ratamelonnan maailmanmestaruuskilpailut 17.–20.8. Szegedissä, Unkarissa. Miehillä oli ohjelmassa yhdeksän kajakki- ja yhdeksän kanadalaiskanoottilajia, naisilla yhdeksän kajakkilajia. Kisojen menestynein maa oli Unkari, joka voitti kaikki naisten lajit sekä kolme miesten lajia. Katalin Kovács ja Natasa Janics voittivat kumpikin kaksikoissa ja nelosissa kuusi kultaa, ja Timea Paksy voitti yksiköissä ja nelosissa neljä kultaa. Dalma Benedek voitti kaksi henkilökohtaista kultaa. Miesten kajakkilajeissa Saksan Ronald Rauhe voitti kolme kultaa.
Miekkailu
Moottoripyöräily
Nyrkkeily
Paini
- Maailmanmestaruuskilpailut 25.9.–1.10. Guangzhoussa, Kiinassa. Ohjelmaan kuului miesten kreikkalais-roomalaisessa painissa, miesten vapaapainissa ja naisten vapaapainissa seitsemän sarjaa kussakin. Japani voitti naisten vapaapainissa viisi kultamitalia ja oli mitalitilaston ykkönen. Miesten sarjoissa Venäjä voitti kolme kultamitalia.
- Euroopan-mestaruuskilpailut 25.–30.4. Moskovassa, Venäjällä. Isäntämaa Venäjä oli kisojen paras maa voitettuaan seitsemästä miesten vapaapainisarjasta kuusi ja seitsemästä naisten vapaapainisarjasta viisi sekä saatuaan vielä yhden mestaruuden kreikkalais-roomalaisesta painista. Armenia ja Turkki voittivat kreikkalais-roomalaisessa painissa kaksi kultamitalia.
Painonnosto
- Maailmanmestaruuskilpailut 29.9.–7.10. Santo Domingossa, Dominikaanisessa tasavallassa. Miehet kilpailivat kahdeksassa painoluokassa ja naiset seitsemässä. Kiina voitti seitsemän kultamitalia, joista viisi naisten sarjoissa, ja loput mestaruudet jakaantuivat kahdeksan maan kesken. Miesten raskaan sarjan mestaruuden voitti Iranin Hossein Rezazadeh, ja naisten painavimman luokan paras oli Etelä-Korean Jang Mi-ran.
- Euroopan-mestaruuskilpailut 2.–7.5. Wladyslawowossa, Puolassa. Venäjä voitti viisi mestaruutta ja Valko-Venäjä kolme.
Pikaluistelu
- Torinon olympialaisissa sekä miehet että naiset kilpailivat kuudessa eri lajissa. Joukkuetakaa-ajo oli ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa, ja sen voitti miesten puolella Italia ja naisten Saksa. Italian Enrico Fabris voitti joukkuetakaa-ajon lisäksi kultaa 1 500 metrillä ja oli kisojen ainoa kaksinkertainen kultamitalisti. Shani Davis voitti kultaa 1 000 metrillä ja hän oli talviolympialaisten ensimmäinen tummaihoinen yksilölajin voittaja. Mitalitilaston kärkimaat olivat kolme kultamitalia voittaneet Yhdysvallat ja Alankomaat.
- Sprinttimaailmanmestaruuskilpailut 21.–22.1. Heerenveenissä, Alankomaissa. Miesten maailmanmestaruuden voitti Yhdysvaltain Joey Cheek ja naisten Venäjän Svetlana Žurova.
- Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut 18.–19.3. Calgaryssa, Kanadassa. Miesten maailmanmestaruuden voitti Yhdysvaltain Shani Davis ja naisten Kanadan Cindy Klassen. Davis luisteli uuden maailmanennätyksen 1 500 metrillä ja yhteispisteissä, Alankomaiden Sven Kramer 10 000 metrillä sekä Klassen 3 000 metrillä ja yhteispisteissä.
- Yleisluistelun Euroopan-mestaruuskilpailut 14.–15.1. Hamarissa, Norjassa. Miesten mestaruuden voitti Italian Enrico Fabris ja naisten Saksan Claudia Pechstein.
- Maailmanennätykset:
Laji |
Tulos |
Urheilija |
Pvm |
Paikka
|
Miesten 1 500 metriä |
1.42,68 |
Shani Davis (USA) |
19.3. |
Calgary
|
Miesten 10 000 metriä |
12.51,60 |
Sven Kramer (HOL) |
19.3. |
Calgary
|
Miesten yhteispisteet |
148,799 |
Chad Hedrick (USA) |
22.1. |
Calgary
|
|
145,742 |
Shani Davis (USA) |
19.3. |
Calgary
|
Naisten 1 000 metriä |
1.13,46 |
Cindy Klassen (CAN) |
24.3. |
Calgary
|
|
1.13,11 |
Cindy Klassen (CAN) |
25.3. |
Calgary
|
Naisten 3 000 metriä |
3.53,34 |
Cindy Klassen (CAN) |
18.3. |
Calgary
|
Naisten sprinttipisteet |
149,305 |
Cindy Klassen (CAN) |
25.3. |
Calgary
|
Naisten yhteispisteet |
157,177 |
Cindy Klassen (CAN) |
22.1. |
Calgary
|
|
154,580 |
Cindy Klassen (CAN) |
19.3. |
Calgary
|
Pohjoismaiset hiihtolajit
Pyöräily
Pöytätennis
Ratsastus
Raviurheilu
Salibandy
Soutu
Squash
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut 30.8.–6.9. Kairossa, Egyptissä. Australian David Palmer voitti loppuottelussa Ranskan Grégory Gaultierin 3–2.
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut 21.–26.11. Belfastissa, Pohjois-Irlannissa. Malesian Nicol David voitti loppuottelussa Australian Natalie Grinhamin 3–2.
- Naisjoukkueiden maailmanmestaruuskilpailut 22.–30.9. Edmontonissa, Kanadassa. Englanti voitti loppuottelussa Egyptin 2–0.
Sulkapallo
- Maailmanmestaruuskilpailut 18.–24.9. Madridissa, Espanjassa. Kiinalaiset Lin Dan ja Xie Xingfang voittivat kaksinpelien maailmanmestaruudet, ja myös miesten ja naisten nelinpelien voitot menivät kiinalaisille. Sekanelinpelin voitti englantilaispari Nathan Robertson / Gail Emms.
- Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailut 28.4.–7.5. Japanissa. Kiina voitti sekä miesten Thomas Cupin että naisten Uber Cupin.
- Kansainvälinen sulkapalloliitto päätti 7.5. virallistaa uuden pistelaskun, jossa jokaisesta syötöstä tulee piste, ja erävoittoon vaaditaan 21 pistettä sekä otteluvoittoon kaksi erävoittoa.
Suunnistus
Taitoluistelu
Tennis
Uinti
- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailut 5.–9.4. Shanghaissa, Kiinassa. Australia oli kisojen paras maa 12 kultamitalilla. Lisbeth Lenton voitti viisi kultaa, joista kolme henkilökohtaisissa lajeissa. Miesten puolella Matt Welsh voitti neljä kultaa, joista kolme henkilökohtaisissa lajeissa. Kolmeen henkilökohtaiseen kultaan ylsivät myös Etelä-Afrikan Ryk Neethling ja Yhdysvaltain Ryan Lochte. Maailmanennätyksen uivat Lochte 200 metrin sekauinnissa (1.53,31) ja 200 metrin selkäuinnissa (1.49,05), Australia naisten 4 × 100 metrin sekauinnissa (3.51,84) sekä Alankomaat naisten 4 × 100 metrin vapaauinnissa (3.33,32).
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailut 26.7.–6.8. Budapestissa, Unkarissa. Venäjä oli kisojen menestynein maa 16 kultamitalilla, joista neljä tuli uimahypyistä ja neljä taitouinnista. Saksa voitti 12 kultamitalia, joista neljä se sai avovesiuinnista. Ranskan Laure Manaudou voitti neljä kultamitalia henkilökohtaisilta matkoilta sekä kolme pronssia, joista kaksi viesteistä. Manaudou ui 400 metrin vapaauinnin maailmanennätykseksi 4.02,13, ja Saksan Britta Steffen teki 100 metrin vapaauinnissa maailmanennätyksen 53,30 sekä Saksan joukkueen mukana 4 × 100 metrin vapaauinnissa maailmanennätyksen 3.35,22 ja 4 × 200 metrin vapaauinnissa maailmanennätyksen 7.50,82.
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailut 7.–10.12. Helsingissä, Suomessa. Saksa oli mitalitilaston ykkönen kuudella kultamitalilla. Maailmanennätyksen uivat Laure Manadou 400 metrin vapaauinnissa (3.56,09), Saksa miesten 4 × 50 metrin sekauinnissa (1.34,06) sekä Ruotsi miesten 4 × 50 metrin vapaauinnissa (1.24,89). Isäntämaa Suomen uimareista Hanna-Maria Seppälä voitti kultaa 100 metrin sekauinnissa sekä sai pronssia 50 metrin vapaauinnissa, ja miesten 4 × 50 metrin sekauinnissa Suomen joukkue saavutti hopeaa. Suomen kaikkien aikojen menestynein uimari, 31 arvokisamitalia kerännyt Jani Sievinen lopetti arvokisauransa sijoittumalla 100 metrin sekauinnissa viidenneksi.
Voimistelu
Yleisurheilu
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- ↑ Siukonen 2007, s. 65
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 75
- ↑ a b c d Siukonen 2007, s. 59
- ↑ Siukonen 2007, s. 46
- ↑ Siukonen 2007, s. 53, 190–191
- ↑ Siukonen 2007, s. 194–195
- ↑ Siukonen 2007, s. 164, 248
- ↑ Siukonen 2007, s. 247–248
- ↑ Schumille Maranellon kunniakansalaisuus MTV3 Urheilu. 23.11.2006. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 199
- ↑ a b c Siukonen 2007, s. 201
- ↑ Siukonen 2007, s. 190–191
- ↑ a b c d e f Siukonen 2007, s. 205
- ↑ Siukonen 2007, s. 142, 205
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 217
- ↑ Siukonen 2007, s. 110, 116, 215–216
- ↑ Siukonen 2007, s. 221
- ↑ Siukonen 2007, s. 221–222
- ↑ Siukonen 2006, s. 223–224
- ↑ Siukonen 2007, s. 223–224
- ↑ Siukonen 2007, s. 108, 224–225
- ↑ Siukonen 2007, s. 53, 229
- ↑ Siukonen 2007, s. 59, 229
- ↑ Siukonen 2007, s. 234–235
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 236
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 50
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 238
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 239
- ↑ Siukonen 2007, s. 242
- ↑ Siukonen 2007, s. 60, 64, 242
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 243
- ↑ Siukonen 2007, s. 243–244
- ↑ Siukonen 2007, s. 246
- ↑ Siukonen 2007, s. 251–252
- ↑ a b c d Siukonen 2007, s. 251
- ↑ Ljahovitsh raskaan sarjan WBO:n maailmanmestariksi 2.4.2006. MTV3. Arkistoitu 27.10.2017. Viitattu 27.10.2017.
- ↑ Shannon Briggs valtasi WBO:n tittelin 23.12.2009. Yle. Viitattu 27.10.2017.
- ↑ Siukonen 2007, s. 86
- ↑ Nyrkkeily: Maskajev raskaansarjan mestariksi 13.8.2006. MTV3. Arkistoitu 27.10.2017. Viitattu 27.10.2017.
- ↑ Siukonen 2007, s. 255–256
- ↑ Siukonen 2007, s. 121, 256
- ↑ Siukonen 2007, s. 256
- ↑ Siukonen 2007, s. 258
- ↑ Siukonen 2007, s. 258–259
- ↑ Siukonen 2007, s. 260–261
- ↑ Siukonen 2007, s. 261
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 49
- ↑ a b World Records ISU. Viitattu 30.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Siukonen 2007, s. 47
- ↑ Siukonen 2007, s. 46, 207
- ↑ Siukonen 2007, s. 44, 207–208
- ↑ Siukonen 2007, s. 186
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 271
- ↑ Siukonen 2007, s. 110, 122, 271
- ↑ Siukonen 2008, s. 140, 147
- ↑ Siukonen 2007, s. 155, 269
- ↑ Siukonen 2007, s. 84, 174, 269
- ↑ Siukonen 2007, s. 271
- ↑ Siukonen 2007, s. 143, 272
- ↑ Siukonen 2007, s. 51
- ↑ Siukonen 2007, s. 275–276
- ↑ a b c Siukonen 2007, s. 278
- ↑ Russia's 2006 World Rowing Championship Women’s Quad Gold Medals to be Returned Sportcal. 30.1.2007. Arkistoitu 17.3.2020. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Siukonen 2007, s. 280
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 281
- ↑ Siukonen 2007, s. 91
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 282
- ↑ Siukonen 2007, s. 283
- ↑ Siukonen 2007, s. 107, 283
- ↑ Siukonen 2007, s. 77
- ↑ Siukonen 2007, s. 79, 286
- ↑ a b Siukonen 2007, s. 288
- ↑ Siukonen 2007, s. 288–289
- ↑ Siukonen 2007, s. 289
- ↑ Siukonen 2007, s. 150, 289
- ↑ Siukonen 2007, s. 81–83, 291–292
- ↑ Siukonen 2007, s. 124, 126, 130, 293–294
- ↑ Siukonen 2007, s. 177–179, 294–296
- ↑ Siukonen 2007, s. 306–307
- ↑ Siukonen 2007, s. 307
- ↑ Siukonen 2007, s. 79, 310
- ↑ Siukonen 2007, s. 133, 135, 311–314
- ↑ Siukonen 2007, s. 314
- ↑ Siukonen 2007, s. 310
- ↑ Siukonen 2007, s. 144, 312
Aiheesta muualla