Vapaat suunnat
Nykymaailmassa Vapaat suunnat on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Vapaat suunnat:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe useilla eri aloilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Vapaat suunnat:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla sekä asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkökulmia aiheesta. Lisäksi pohdimme Vapaat suunnat:n roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja sen mahdollisuuksia muuttaa maailmaa tulevaisuudessa.
| Osa artikkelisarjaa |
| Protestantismi |
|---|
 |
|
Aiheet |
|
|
Aiheesta muualla |
Vapaat suunnat -nimitystä käytetään protestanttisista kristillisistä liikkeistä, jotka eivät halua muodostaa läheistä suhdetta valtioon, vaan eroa kirkon ja valtion välillä pidetään luontevana. Suomessa vapaisiin suuntiin kuuluvat muun muassa baptistiyhdyskunnat, Helluntaiherätys, Metodistikirkko, Vapaakirkko, Adventtikirkko, Raamattu Puhuu, Majakka-seurakunta ja Pelastusarmeija. Kaikilla vapaisiin suuntiin kuuluvilla liikkeillä on omat opilliset korostuksensa. Pääasiallisesti ne pohjautuvat opillisesti reformoituihin ja kalvinistisiin uskonpuhdistuksen haaroihin. Kuitenkin arminiolaisuus näyttää olevan vahvasti edustettuna esimerkiksi helluntailaisuudessa Suomessa.
Suomessa vapaiden suuntien yhteistyöelimenä toimii Suomen vapaakristillinen neuvosto.
Yhteisiä piirteitä
- Pietistinen uskonkäsitys, joka tarkoittaa henkilökohtaisen uskon korostamista ja sitä, että uskon tulee näkyä myös elämässä ulospäin.
- Riviseurakuntalaisten osuus seurakunnan toiminnassa on suuri (ns. yleinen pappeus).
- Aktiivinen pyrkimys evankeliointiin ja lähetystyöhön.
- Useimmissa ryhmissä on käytössä ns. uskovien kaste eikä sylilapsikastetta pidetä pätevänä
Katso myös
Aiheesta muualla
- Vapaat suunnat (Arkistoitu – Internet Archive), Opinto.net
- Suomen vapaakristillinen neuvosto