Vihersampi
Tässä artikkelissa perehdymme Vihersampi:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja tarjoamme yksityiskohtaisen analyysin sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Seuraavien linjojen mukaisesti käsittelemme sen historiallista merkitystä, sen vaikutusta ammattialalla, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen tänään kohtaamiin haasteisiin. Vihersampi on erittäin kiinnostava aihe, ja sen tutkiminen antaa meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin sen laajuutta ja tapaa, jolla se on muokannut todellisuuttamme. Liity meihin tälle Vihersampi-kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
| Vihersampi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Osaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
| Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
| Heimo: | Sammet Acipenseridae |
| Alaheimo: | Acipenserinae |
| Suku: | Acipenser |
| Laji: | medirostris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acipenser medirostris |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Vihersampi (Acipenser medirostris) on sampien (Acipenseridae) heimoon kuuluva pohjoisella Tyynellämerellä tavattava kalalaji. Kalan tieteellinen lajinimi medirostris viittaa sen keskimittaiseen kuonoon. Venäjällä tavattavan mikadosammen (A. mikadoi) katsottiin pitkään kuuluvan samaan lajiin, mutta niistä on sittemmin löydetty suuria eroja.
Koko ja ulkonäkö
.jpg)
Vihersampi on tavallisesti noin kahden metrin mittainen ja noin 20 kilogramman painoinen. Se voi kasvaa enintään 2,7 metrin mittaiseksi ja painaa enimmillään 159 kilogrammaa. Sen pään ja ruumiin väritys vaihtelee tummanvihreästä oliivinvihreään. Kyljissä on pitkittäiset oliivinvihreät juovat. Vihersammella on kyljessä rivissä 22–33 luukilpeä, selkäpuolella 7–12 ja vatsapuolella 5–12. Selkäevässä lajilla on 35–44 ruotoa ja peräevässä 21–32 ruotoa. Sen ensimmäisessä kiduskaaressa on 15–26 siivilähammasta.
Levinneisyys ja elintavat
Vihersampea tavataan Pohjois-Amerikan rannikolla alueella Alaskan kaakkoisosista Meksikoon asti. Se on anadrominen vaelluskala, ja nykyisin sen tiedetään kutevan vain kolmessa yhdysvaltalaisessa joessa, jotka ovat Roguejoki Oregonissa sekä Klamathjoki ja Sacramentojoki Kaliforniassa. Vielä 1900-luvun alussa kutujokia oli seitsemän. Vihersampi elää tavallisesti alle 80 metrin syvyisissä vesissä. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokitteli lajin vuonna 2006 silmälläpidettäväksi, lähestulkoon vaarantuneeksi.
Vihersampinaaras saavuttaa sukukypsyyden 1,8–2,1-metrisenä ja koiras 1,5–1,8-metrisenä. Kutu on 3–5 vuoden välein, jolloin ne siirtyvät makeaan veteen helmikuussa ja kutevat huhti-kesäkuussa. Munia on painokiloa kohden 2 800, ja ne ovat suurempia kuin muilla sammilla. Syntymänsä jälkeen se viettää 1–4 ensimmäistä vuottaan makeassa vedessä ennen siirtymistään mereen. Vihersampi voi elää yli 50 vuotiaaksi. Sen ravintoa ovat katkaravut, ravut, madot, katkat ja siirat.
Lähteet
- Taksonomian lähde alaheimon sukuun asti: Nelson, Joseph S. & Grande, Terry C. & Wilson, Mark V. H.: Fishes of the World. Fifth edition. Hoboken, New Jersey: John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9781118342336. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.2.2022). (englanniksi)
Viitteet
- ↑ a b c d e Moser, M.: Acipenser medirostris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Acipenser medirostris (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 5.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Synonyms of Acipenser medirostris FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 5.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 14. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b Scott, W. B. & Crossman, E. J.: Freshwater Fishes of Canada, s. 90–92. Fisheries Research Board of Canada, 1973. ISBN 9780660102399. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.2.2022). (englanniksi)
- ↑ Moser, M. L.; Israel, J. A.; Neuman, M.; Lindley, S. T.; Erickson, D. L.; McCovey Jr, B. W. & Klimley, A. P.: Biology and life history of Green Sturgeon (Acipenser medirostris Ayres, 1854): state of the science. Journal of Applied Ichthyology, 2016, 32. vsk, nro S1, s. 67. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 5.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Colway, Christa & Stevenson, Duane E.: Confirmed Records of Two Green Sturgeon from the Bering Sea and Gulf of Alaska. Northwestern Naturalist, 2007, 88. vsk, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2022. (englanniksi)