Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Visakoivu:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Visakoivu on aihe, joka on viime vuosina kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, synnyttänyt kiivasta keskustelua ja synnyttänyt lukuisia analyyseja ja tutkimuksia. Visakoivu on pitkään ollut keskustelunaihe eri alueilla, ja se on vaikuttanut kaikkeen politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja teknologiaan. Seuraavissa kappaleissa perehdymme Visakoivu:n eri puoliin, sen kehitykseen ajan myötä ja sen mahdollisiin seurauksiin nykyään.
Visakoivu | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Fagales |
Heimo: | Koivukasvit Betulaceae |
Alaheimo: | Betuloideae |
Suku: | Koivut Betula |
Laji: | pendula |
Muunnos: | carelica |
Kolmiosainen nimi | |
Betula pendula var. carelica |
Visakoivu (Betula pendula var. carelica) on koivun, tavallisesti rauduskoivun mutaatiosta johtuva muunnos. Se on matala, joskus vain pensasmainen koivu. Sen runko on pahkainen. Myös hieskoivulla on tavattu visautumista, mutta se on paljon harvinaisempaa.
Sen runko on muhkurainen ja tyvikaarna on tummaa ja uurtunutta. Puun runko on usein kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suorarunkoinen; korkeus on 5–15 metriä. Visakoivun puun väri on kellertävä, vuosilustot kiertyvät ja aaltoilevat. Puun sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua.
Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa, ja peltomailla, jotka ovat hietaa tai multaa. Kasvupaikoiksi evät sovellu turve-, savi- ja hiesumaat.
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti. Visautumisen ensimerkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.
Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji.
Visakoivua esiintyy luontaisesti vain Euroopassa: Skandinaviassa, Karjalassa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. Suomessa sitä esiintyy Etelä-Suomessa Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti. Sitä voidaan viljellä koko Suomen alueella. Pohjoisessa sen kasvupaikan kuitenkin pitää olla suojainen. Tunturi-Lapissa se ei menesty.
|