Wieninleike
Nykymaailmassa Wieninleike edustaa erittäin relevanttia ja ajankohtaista aihetta, joka koskee kaikenikäisiä ja -kulttuurisia ihmisiä. Vuosikymmenten ajan Wieninleike on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, joissa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Wieninleike:n merkitystä ja merkitystä sekä sen vaikutuksia sosiaalisilla, kulttuurisilla, taloudellisilla ja tieteellisillä aloilla. Kattavan ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Wieninleike:een liittyviä uusimpia trendejä ja löytöjä, jotta lukijalle saataisiin laajempi ja rikastuttava näkökulma tähän kiehtovaan aiheeseen.
Wieninleike (saks. Wiener Schnitzel) on itävaltalainen ruokalaji. Se on ohut leivitetty vasikanlihaleike, ja se tarjoillaan yleensä sitruunaviipaleen kera. Wieninleike on Itävallan kansallisruokalaji.
Valmistus
Wieninleike valmistetaan vasikanlihasta, joka nuijitaan hyvin ohueksi ja paneerataan kahdesti ennen paistamista. Itävallassa viranomaisten säännökset kieltävät sian- tai kalkkunanlihasta tehtyjen leikkeiden markkinoinnin wieninleikkeinä.
Tarjoilu
Wieninleike tarjoillaan Itävallassa perinteisesti perunasalaatin tai persiljalla ja voilla höystettyjen perunoiden kera. Pohjoismaissa se tarjoillaan toisinaan ranskalaisten perunoiden kera.
Historia
Leikkeen kerrotaan tulleen Wieniin vuonna 1848 kreivi Josef Radetzkyn mukana hänen palatessaan Italiasta kukistamasta lombardialaisten kapinaa.
Kielentutkija Heinz Dieter Pohlin vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan tarina on keksitty italialaiseen keittokirjaan 1960-luvun lopulla ja ruokalaji tunnettiin Itävallassa jo 1830-luvulla. Italiassa saman ruokalajin nimi on cotoletta alla milanese eli milanonleike. Ainoa muutos on luun poistaminen vasikanlihaviipaleesta.
Lombardiaan leike tuli espanjalaisten mukana Andalusiasta, jonne maurien väitetään tuoneen sen Bysantin juutalaisilta.
Lähisukulaiset
Sveitsiläinen kinkku- ja juustotäytteinen leike Cordon Bleu, joka Suomessa tunnetaan paremmin nimellä sveitsinleike, valmistetaan vasikasta tai porsaasta samoin leivittämällä kahteen kertaan.
Wieninleike kulttuurissa
Charles Chaplinin elokuvassa Diktaattori nimihenkilö, diktaattori Adenoid Hynkel, puhuu kansalle käyttäen ilmaisuja: "Wiener Schnitzel, Lager Beer und Sauerkraut. Mit der ach hic." Jari Tervon romaanissa Koljatti pääministeri Pekka Lahnanen tilaa aina wieninleikettä, kun muut valtionjohtajat nauttivat kala- ja äyriäisherkkuja.
Lähteet
- ↑ Pohl, Heinz Dieter: Die österreichische Küchensprache. Peter Anreiter, 2007. ISBN 978-3-7069-0452-0. (saksaksi)
- ↑ ”A.4 Schnitzel, Steak und weitere Fleischteile A.4.1 Schnitzel A.4.1.3 Bezeichnung”, Codex Alimentarius Austriacus, s. 26. Österreichisches Lebensmittelbuch. Wien: Bundesministerium für Gesundheit, Familie und Jugend, 2007. BMGFJ-75210/0016-IV/B/7/2007 v. 06.12.2007. Codexcapitel B 14: Fleisch und Fleischerzeugnisse (viitattu 22.1.2009). (saksaksi)
- ↑ Sonntag aktuell: Schnitzeljagd (saksaksi)
- ↑ Wiener Schnitzel ("By Austrian law...") (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Pohl, Heinz Dieter: Die österreichische Küchensprache. Ein Lexikon der typisch österreichischen kulinarischen Besonderheiten (mit sprachwissenschaftlichen Erläuterungen), s. 154. Praesens-Verlag, Wien, ISBN 3-7069-0452-7. (Studia interdisciplinaria Ænipontana 11), 2007.
- ↑ Jaakko Rahola: Raholan syötäviä sanoja kolumbus.fi. Arkistoitu 28.9.2010. Viitattu 5.4.2009.
- ↑ Cordon bleu Verein Kulinarisches Erbe der Schweiz. Arkistoitu 28.7.2013. Viitattu 27.12.2008. (saksaksi)
- ↑ Eriksson, Jerker A.: Charles Chaplin. Teoksessa: Nuorten tieto 1. Lukemista hyödyksi ja huviksi., s. 24, 28. Porvoo: WSOY, 1963.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wieninleike Wikimedia Commonsissa
