Nykymaailmassa Armenian kielet on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, joka kiinnittää kaiken ikäisten ja -tilanteiden huomion. Sen vaikutus heijastuu eri alueilla kulttuurista talouteen, eikä sen vaikutuksilla ole maantieteellisiä rajoja. Ajan myötä Armenian kielet:n merkitys yhteiskunnassa on kasvanut ja se on synnyttänyt keskustelua, muutoksia ja muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tätä ilmiötä ja sen merkitystä nykymaailmassa analysoimalla sen ulottuvuuksia ja seurauksia jokapäiväisen elämän eri puolilla.
Armenia on verrattain homogeeninen maa, jossa armenian kielellä on vahva kansallinen asema.
Armenian perustuslain 12. artiklan mukaan maan ainoa virallinen kieli on armenia. Aiemmin armenian katsottiin virheellisesti kuuluvan iranilaisiin kieliin, mutta nykyisen se muodostaa oman haaransa indoeurooppalaisten kielten sukupuussa. Kieli jakautuu kahteen standardoituun päämurteeseen: länsi- ja itäarmeniaksi.
Armenialaisella viittomakielellä on arviolta 15 000 puhujaa.
Armenian virallisia vähemmistökielet on listattu Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirjassa. Yhteensä kieliä on neljä:
Kieli | Puhujia (2011) | Muuta |
---|---|---|
Kurdi | 33 509 | myös nimellä kurmandži |
Venäjä | 10 472 | |
Kreikka | - | puhujamäärät hyvin vähäisiä;
moni kreikkalaisväestöön kuuluva puhuu äidinkielenään venäjää. |
Assyri | 2 265 |
Venäjänkielisen vähemmistön lisäksi venäjä on monen armenialaisen ensimmäinen vieras kieli. Venäjän ulkoministeriön selvityksen mukaan jopa 70% armenialaisista osaa venäjää. Kielen opetus koulussa on herättänyt keskustelua, jossa vastakkain ovat Eurooppa- ja Venäjä-mieliset.
Ranskan kielellä on näkyvä asema Armeniassa. Maahan perustettiin vuonna 1995 Fondation Université Française en Arménie Ranskan ja Armenian välisten suhteiden lujittamiseksi. Ranska on myös Armenian toiseksi suurin ulkomainen investoija Venäjän jälkeen.