Nykymaailmassa Turkin kielet on erittäin tärkeä aihe, joka vaikuttaa kaikkiin eri tavoin. Olipa kyseessä kuuma aihe, vaikuttaja tai laaja käsite, Turkin kielet on herättänyt keskustelua ja kiinnittänyt koko yhteiskunnan huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Turkin kielet:tä ja analysoimme sen vaikutuksia eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Lisäksi tutkimme, kuinka Turkin kielet on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on edelleen tärkeä aihe nykyään.
Turkki on kielellisesti verrattain homogeeninen maa. Turkin kielellä on hyvin vahva asema maan kansalliskielenä. Ethnologuen mukaan maassa puhutaan 39 kieltä.
Lausannen sopimuksen mukaan virallisesti tunnustetut vähemmistökielet ovat armenia, kreikka ja heprea.
Turkin perustuslaki (3. artikla) määrittelee turkin maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Kieli kuuluu turkkilaisiin kieliin ja sillä on maailmanlaajuisesti hieman yli 79,7 miljoonaa puhujaa. Lisäksi se on kielikuntansa puhutuin kieli.. Vuodesta 1928 turkkia on kirjoitettu latinalaisilla aakkosilla. Turkin lisäksi turkkia puhutaan myös Kyproksella.
Turkkilaista viittomakieltä käyttää arviolta 422 000 henkilöä.
Perustuslain 42. artiklan mukaan turkkilaisissa kouluissa saa opettaa maan kansalaisille vain turkkia äidinkielenä. Tärkeimmät vähemmistökielet ovat pohjoiskurdi ja arabia. Turkin vahva asema on heikentänyt paikallisten vähemmistökielten asemaa..
Vuonna 2006 julkaistun selvityksen mukaan turkkilaisten äidinkielet jakautuivat seuraavasti:
Kieli | Osuus (%) |
---|---|
Turkki | 84,54 |
Pohjoiskurdi | 11,97 |
Arabia | 1,38 |
Zaza | 1,01 |
Muut turkkilaiset kielet | 0,28 |
Balkanin kielet | 0,23 |
Laz | 0,12 |
Tšerkassialaiset kielet | 0,11 |
Armenia | 0,07 |
Muut kaukasialaiset kielet | 0,07 |
Kreikka | 0,06 |
Muut eurooppalaiset kielet | 0,03 |
Juutalaisten kielet | 0,01 |
Kopti | 0,01 |
Muut | 0,12 |
Arabiankielisten turkkilaisten kohdalla on syytä huomauttaa, että suurin osa puhujista ovat kaksikielisiä.