Goranboyn piirikunta

Nykymaailmassa Goranboyn piirikunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe lukemattomille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksista yhteiskuntaan, vaikutuksestaan ​​kulttuuriin tai sen merkitykseen historiassa, Goranboyn piirikunta on vanginnut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien huomion. Sen merkitys ylittää rajat ja kattaa eri alueet, mikä tekee siitä syvän analyysin ja keskustelun aiheen. Tässä artikkelissa tutkimme Goranboyn piirikunta:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan analysoimalla sen historiallista merkitystä, sen nykyistä vaikutusta ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Goranboyn piiri Azerbaidžanin kartalla.

Goranboyn piirikunta (azer. Goranboy rayonu, ven. Геранбойский район, Geranboiski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 1791 neliökilometriä. Asukkaita on 96 500 henkeä (vuonna 2010).

Goranboyn piiri sijaitsee Azerbaidžanin länsiosassa Kaukasusvuoriston reuna-alueella. Se rajoittuu pohjoisessa Samuxin, idässä Yevlaxin ja Tərtərin, etelässä Kəlbəcərin sekä lännessä Göygölin piireihin. Goranboyn piirin sisällä sijaitsee erillinen Naftalanin kaupunkialue.

Piirin keskus on Goranboyn kaupunki, josta on 317 kilometriä maan pääkaupunkiin Bakuun. Muita merkittävämpiä paikkakuntia ovat Dəliməmmədlin kaupunki sekä Qızılhacılın, Qazanbulaqin, Aşağı Ağcakəndin, Goranin ja Kürəkcayn taajamat. Kuntia on yhteensä 60 ja kyliä 88. Kaupunkiväestön osuus on 21,3 % (vuonna 2010). Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 98,9 % asukkaista on azereja.

Piirin kautta kulkee Bakun ja Tbilisin välinen rautatie sekä Bakusta Georgian rajalle johtava M1-valtatie. Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut puuvillan, viljan, hedelmien, viinirypäleiden ja vihannesten viljelyyn sekä karjanhoitoon. Lisäksi on pienimuotoista jalostusteollisuutta.

Historiallisia nähtävyyksiä ovat Kürəkçayn keskiaikaiset linnoitukset, Gülüstanin feodaalihallitsijoiden linna, Şətəlin linnoitus, Mollavələdlin, Borsunlun, Xudu baban ja Rəhimlin mausoleumit, Qızılhacılın ja Borsunlun moskeijat sekä Borsunlun maanalainen sauna.

Paikallislehtenä ilmestyy Mübariz.

Lähteet

  1. a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 17.2.2011. (azeriksi)
  2. Ethnic composition of Azerbaijan 1999 pop-stat.mashke.org. Viitattu 17.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla