Qaxin piirikunta

Nykymaailmassa Qaxin piirikunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkityksestä historiassa tai sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin, Qaxin piirikunta on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Akateemikoista viihteen ystäville eri alojen ammattilaisiin kaikki näyttävät löytävän arvoa Qaxin piirikunta-ilmiön tutkimisesta ja ymmärtämisestä. Tässä artikkelissa perehdymme Qaxin piirikunta:n eri näkökohtiin ja näkökulmiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Qaxin piiri Azerbaidžanin kartalla.
Cinlin linnoitus Qaxin piirissä.

Qaxin piirikunta (azer. Qax rayonu, ven. Ка́хский райо́н, Kahski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 1490 neliökilometriä. Asukkaita on 53 400 henkeä (vuonna 2010).

Qaxin piiri sijaitsee Azerbaidžanin luoteisosassa. Se rajoittuu lännessä Georgiaan ja koillisessa Venäjään kuuluvaan Dagestaniin, luoteessa Zaqatalan, idässä Şəkin sekä etelässä Samuxin ja Yevlaxin piireihin.

Piirin keskus on Qaxin kaupunki. Kaikkiaan siihen kuuluu 53 kuntaa. Kyliä on yhteensä 58. Kaupunkiväestön osuus on 23,2 % (vuonna 2010). Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 82,5 % on azereja, 14,0 % georgialaisia, 1,9 % tsahureja ja 0,5 % lezgejä.

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon sekä viljan, tupakan, hedelmien ja silkin viljelyyn.

Piirin alueella sijaitsee İlisun luonnonsuojelualue. Historiallisia nähtävyyksiä ovat İlisun kylä, Ləkitin ja Qumin albanialaisten kirkkojen rauniot, Ulu körpün silta, vanhat linnoitukset sekä imaami Šamilin sotapäällikön Hadži Muratin hauta.

Paikallislehtenä ilmestyy azerin- ja georgiankielinen Şəlalə.

Lähteet

  1. a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 26.12.2010. (azeriksi)
  2. Ethnic composition of Azerbaijan 2009 pop-stat.mashke.org. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  3. Tourizm.az: Severo-zapadnyi maršrut tourism.az. Viitattu 23.3.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla