Kürdəmirin piirikunta

Nykyään Kürdəmirin piirikunta on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Kürdəmirin piirikunta:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe ja inspiraation lähde monille ihmisille. Ajan myötä Kürdəmirin piirikunta:n merkitys on kasvanut ja sillä on ollut merkittävä vaikutus ihmisten vuorovaikutukseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia yksityiskohtaisesti Kürdəmirin piirikunta:n vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja tutkia, miten se on kehittynyt ajan myötä. Samoin analysoidaan Kürdəmirin piirikunta:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voidaan tarjota kattava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Kürdəmirin piiri Azerbaidžanin kartalla.

Kürdəmirin piirikunta (azer. Kürdəmir rayonu, ven. Кюрдамирский район, Kjurdamirski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 1631,5 neliökilometriä. Asukkaita on 104 700 henkeä (vuonna 2010).

Kürdəmirin piiri sijaitsee Azerbaidžanin keskiosan tasankoseudulla. Se rajoittuu pohjoisessa Göyçayn, İsmayıllın ja Ağsun, idässä Hacıqabulin ja Sabirabadin, etelässä İmişlin sekä lännessä Zərdabin ja Ucarin piireihin.

Piirin keskus on Kürdəmirin kaupunki, josta on 189 kilometriä maan pääkaupunkiin Bakuun. Muita huomattavampia paikkakuntia ovat Karrarin ja Qarabucaqin taajamat. Kuntia on yhteensä 61 ja kyliä 58. Kaupunkiväestön osuus on 20,2 % (vuonna 2010). Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 99,5 % asukkaista on azereja.

Piirin kautta kulkee Bakun ja Tbilisin välinen rautatie. Tärkein elinkeino on maatalous.

Paikallislehtenä ilmestyy Kürdəmir.

Lähteet

  1. a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 24.2.2011. (azeriksi)
  2. Ethnic composition of Azerbaijan 1999 pop-stat.mashke.org. Viitattu 24.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla