Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida Hanna Kosonen:tä eri näkökulmista ja näkökulmista. Hanna Kosonen on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, mikä motivoi meitä syventymään sen merkityksellisyyteen ja vaikutuksiin eri yhteyksissä. Tämän analyysin avulla pyrimme ymmärtämään Hanna Kosonen:n merkitystä ja sen vaikutusta ihmisten elämään, kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensä. Tätä varten tarkastelemme erilaisia mielipiteitä ja perusteluja, jotta voimme luoda täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen aiheesta. Toivomme, että tämä artikkeli toimii lähtökohtana Hanna Kosonen:n syvemmälle pohdinnalle ja ymmärtämiselle.
Hanna Kosonen | |
---|---|
Kosonen maaliskuussa 2020 |
|
Suomen tiede- ja kulttuuriministeri | |
Edeltäjä | Annika Saarikko |
Seuraaja | Annika Saarikko |
Kansanedustaja | |
22.04.2015–
|
|
Ryhmä/puolue | Keskustan eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Kaakkois-Suomi |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. helmikuuta 1976 Savonlinna |
Asuinpaikka | Savonlinna |
Tiedot | |
Puolue | Keskusta |
Koulutus | Filosofian maisteri (2003) |
Tutkinnot | Jyväskylän yliopisto |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Naisten hiihtosuunnistus | |||
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Krasnojarsk 2000 |
viesti | |
Pronssia | Krasnojarsk 2000 |
normaalimatka |
Hanna Leena Kosonen (s. 27. helmikuuta 1976 Savonlinna) on suomalainen keskustan kansanedustaja. Hän on ollut aiemmin maailmanmestaruustason hiihtosuunnistaja. Hänet nimitettiin Rinteen hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi 9. elokuuta 2019 Annika Saarikon äitiysloman ajaksi. Hän toimi ministerinä 6. elokuuta 2020 asti.
Kosonen on koulutukseltaan filosofian maisteri taidehistoriasta. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta 2003. Pro gradussaan Valaistumisesta vatsatautiin hän käsittelee suomalaisten matkailijoiden kulttuurikokemuksia Intian Goassa. Valmistuttuaan hän työskenteli viestintä- ja kulttuurialan tehtävissä.
Hiihtosuunnistuksen vuoden 1996 Nuorten MM-kilpailuissa Kosonen voitti kultaa sekä normaalimatkalta että pikamatkalta ja pronssia viestistä. Ensimmäisiin aikuisten MM-kilpailuihinsa hän osallistui Windischgarstenissa 1998. Varsinaisen läpimurtonsa hän teki Krasnojarskin MM-kilpailuissa 2000, jolloin hän voitti pronssia normaalimatkalta ja viestikultaa. Viestikultaa voittaneessa joukkueessa hiihtosuunnistivat Kososen lisäksi Mervi ja Liisa Anttila. Viimeisiin MM-kilpailuihinsa Kosonen osallistui Borovetzissa 2002, jolloin hänen parhaaksi sijoituksekseen jäi yhdeksäs sija keskimatkalta.
Kosonen edusti Suomea hiihtosuunnistuksen maailmancupissa vuosina 1997–2001. Hän sijoittui kokonaiskilpailussa neljänneksi vuonna 2000 ja viidenneksi vuonna 2001. Seuratasolla Kosonen edusti Olavin Rastia.
Kosonen oli ehdolla keskustan listalta Euroopan parlamenttiin Suomen europarlamenttivaaleissa 2014 muttei tullut valituksi. Hän tuli kuitenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valituksi keskustan kansanedustajaksi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä saatuaan 6 600 ääntä.
Kosonen on ollut vuodesta 2015 Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Hänet valittiin Savonlinnan kaupunginvaltuustoon vuonna 2017, ja hän toimi sen jälkeen Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Kosonen sai 5 583 ääntä ja uusi paikkansa kansanedustajana.
Kosonen nimitettiin 9. elokuuta 2019 Rinteen hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi. Rinteen hallituksen kaaduttua hänet nimitettiin 10. joulukuuta 2019 Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi. Hän toimi ministerinä elokuuhun 2020 asti.
Kosonen ja hänen diplomi-insinööriaviomiehensä avioituivat alkuvuodesta 2011 oltuaan sitä ennen avoliitossa kuutisen vuotta. Pariskunta päätti hakea avioeroa syksyllä 2017. Heillä on kaksi yhteistä tytärtä.
Edeltäjä: Annika Saarikko |
Suomen tiede- ja kulttuuriministeri 2019−2020 |
Seuraaja: Annika Saarikko |
|
|
|
Meeri Kalavainen (1970) | Jouko Tyyri (1971) | Pentti Holappa (1972) | Marjatta Väänänen (1972) | Kalevi Kivistö (1975) | Kaarina Suonio (1982) | Arvo Salo (1983) | Gustav Björkstrand (1983) | Anna-Liisa Kasurinen (1987) | Tytti Isohookana-Asunmaa (1991) | Claes Andersson (1995) | Suvi-Anne Siimes (1998) | Suvi Lindén (1999) | Kaarina Dromberg (2002) | Tanja Karpela (2003) | Stefan Wallin (2007) | Paavo Arhinmäki (2011) | Pia Viitanen (2014) | Sanni Grahn-Laasonen (2015) | Sampo Terho (2017) | Annika Saarikko (2019, 2020) | Hanna Kosonen (2019) | Antti Kurvinen (2021) | Petri Honkonen (2022) | Sari Multala (2023)
|