Nykymaailmassa Kaakkois-Suomen vaalipiiri on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyse taloudellisesta, teknologisesta, sosiaalisesta tai kulttuurisesta näkökulmasta, Kaakkois-Suomen vaalipiiri on ongelma, joka on jatkuvasti läsnä elämässämme. Sen vaikutus on niin laaja, että sen analysointi ja ymmärtäminen on välttämätöntä ymmärtääksemme kontekstia, jossa olemme. Tässä artikkelissa tutkimme Kaakkois-Suomen vaalipiiri:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, jotta voimme valaista sen merkitystä ja vaikutusta yhteiskunnassamme.
Kaakkois-Suomen vaalipiiri | |
---|---|
Alue |
Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Kymenlaakson maakunta |
Lautakunnan kokouspaikka | Mikkeli |
Käytössä | 2015→ |
Kansanedustajia | 15 |
Suurin puolue | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue |
Kaakkois-Suomen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 13 vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Alueelta valitaan eduskuntaan 15 kansanedustajaa (7,5 % 200:sta). Vaalipiiri kattaa Etelä-Karjalan maakunnan, Etelä-Savon maakunnan ja Kymenlaakson maakunnan alueet.
Vaalipiiriin kuuluvat Enonkoski, Hamina, Hirvensalmi, Imatra, Juva, Kangasniemi, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Mikkeli, Mäntyharju, Parikkala, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Pyhtää, Rantasalmi, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Savonlinna, Sulkava, Taipalsaari ja Virolahti.
Etelä-Savon vaalipiiri oli Manner-Suomen pienin vaalipiiri, josta eduskuntavaaleissa 2011 valittiin kuusi kansanedustajaa, ja Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson maakunnat sisältäneestä Kymen vaalipiiristä 12. Vaalipiirien yhdistämistä perusteltiin etenkin suhteellisuuden parantamisella. Uudistuksella vaalipiirin piilevä äänikynnys laski maan keskitasolle noin 5,5 %:iin. Kataisen hallituksen esitystä Kaakkois-Suomen vaalipiirin muodostamisesta, jolla samalla muodostettiin itäiseen Suomeen myös uusi Savo-Karjalan vaalipiiri, vastustivat oppositiopuolueet Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen maaliskuussa 2013 äänin 83–63 ja laki tuli voimaan saman vuoden syyskuussa. Vaalipiiriä käytettiin ensimmäisen kerran eduskuntavaaleissa 2015.
Vuoden 2021 alusta Iitti vaihtoi maakuntaa Kymenlaaksosta Päijät-Hämeeseen. Samassa yhteydessä vaalilakia muutettiin siten, että kunta vaihtoi myös Kaakkois-Suomesta Hämeen vaalipiiriin. Myös Heinävesi vaihtoi maakuntaa Etelä-Savosta Pohjois-Karjalaan ja Joroinen Etelä-Savosta Pohjois-Savoon. Nämä kunnat siirtyivät Savo-Karjalan vaalipiiriin.
Uuden vaalipiirin myötä Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue ja Vihreä liitto yhdistivät Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirien piirijärjestönsä vuoden 2013 aikana. Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Suomen Kristillisdemokraatit jatkoivat kahdella piirijärjestöllä ja Suomen Keskusta neljällä. Kaakkois-Suomen Sosialidemokraateista tuli perustettaessa puolueen jäsenmäärältään suurin piirijärjestö.
puolueet | 2015 | 2019 | 2023 |
Kansallinen Kokoomus | 3 | 3 | 4 |
Suomen Keskusta | 5 | 3 | 2 |
Perussuomalaiset | 4 | 4 | 4 |
Vihreä liitto | 1 | 2 | 1 |
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue | 4 | 5 | 4 |
Yhteensä | 17 | 17 | 15 |
vaalit | ehdokas | puolue | äänet | |
---|---|---|---|---|
2015 | Jari Lindström | PS | 9 966 | |
2019 | Antti Häkkänen | Kok. | 20 234 | |
2023 | Kok. | 21 378 |