Henrik Lax
Tässä artikkelissa tutkimme Henrik Lax:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Henrik Lax on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, ja sen vaikutus on havaittavissa arjen eri alueilla. Ilmestymisestään lähtien Henrik Lax on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja maallikoiden huomion herättäen keskustelua sen tärkeydestä, vaikutuksista ja mahdollisista seurauksista. Tämän artikkelin aikana tutkimme, kuinka Henrik Lax on muokannut tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan ja mitä näkökulmia meillä voi olla sen tulevaisuudesta.
| Henrik Lax | |
|---|---|
 Henrik ja Anna-Kristina Lax kotioloissa vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. toukokuuta 1946 Helsinki |
| Poliitikko | |
| Puolue | Ruotsalainen kansanpuolue |
| Asema | Kansanedustaja 1987–2004 |
| Vaalipiiri |
Uudenmaan läänin vaalipiiri 1987–1999 Uudenmaan vaalipiiri 1999–2004 |
| Puoliso | Anna-Kristina Bützow 1969– |
| Aiheesta muualla | |
| www.henriklax.nu | |
|
|
|
Rolf Henrik Richard Lax (s. 6. toukokuuta 1946 Helsinki) on suomalainen Ruotsalaisen kansanpuolueen poliitikko ja entinen europarlamentaarikko.
Lax toimi kansanedustajana 1987–2004 ja valittiin vuonna 2004 Euroopan parlamenttiin. Kesäkuussa 2005 RKP valitsi hänet ehdokkaakseen vuoden 2006 presidentinvaaliin. Lax sai vaaleissa 1,6 prosenttia äänistä. Toisella kierroksella hän ilmoitti äänestävänsä Sauli Niinistöä.
Henrik Lax on koulutukseltaan varatuomari ja diplomiekonomi. Hän osaa jonkin verran venäjää. Vuoden 2006 vaalin presidenttiehdokkaista Lax kannatti sekä Nato-jäsenyyttä että yhteistyötä Venäjän kanssa voimakkaammin kuin muut oikeiston ehdokkaat eli Bjarne Kallis ja Sauli Niinistö.
Sisäpoliittisesti Lax kannattaa määrätietoisesti kaksikielisyyden säilyttämistä ja edellyttää myös suomenkielisiltä todellista kaksikielisyyttä.
Lax harrastaa muun muassa purjehdusta.
Huomionosoituksia
- Ranskan ansioritarikunta Kunnialegioonan upseeri-luokan kunniamerkki vuonna 2002.
Lähteet
- ↑ Tulos: Koko maa (1. kierros) (Oikeusministeriö 17.1.2006)
- ↑ Ruissalo, Pekka: Kolmas kierros!, s. 36. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, 2011. Tutkielman verkkoversio (PDF) (viitattu 9.3.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 464. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ Lax haastaa Nato-jäsenyydellä 13.6.2005. Kaleva.fi. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Henrik Lax ja Bjarne Kallis vastasivat selkeimmin Nato-huutoon 14.1.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Henrik Lax: Kaksikielinen yhteiskunta opettaa ratkaisemaan konflikteja 14.12.2005. Mtvuutiset.fi. Viitattu 1.10.2023.
- ↑ Henrik Lax , 52, helsinkiläinen... 22.3.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.10.2023.
Aiheesta muualla
- Henrik Lax Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Henrik Lax Euroopan parlamentti.
- Lax, Henrik hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||
| ||||||
| ||||||||||
| ||||||||||
| ||||||||||
| ||||||
Eduskunnan suorittama vaali
1919: C. G. E. Mannerheim
Valitsijamiesten vaali
1925: Karl Söderholm | 1950: J. K. Paasikivi | 1956: Ralf Törngren | 1962: Urho Kekkonen (vähemmistö)| 1968: Urho Kekkonen| 1978: Urho Kekkonen | 1982: Jan-Magnus Jansson
Suora kansanvaali
1994: Elisabeth Rehn | 2000: Elisabeth Rehn | 2006: Henrik Lax | 2012: Eva Biaudet | 2018: Nils Torvalds
|
