Nykymaailmassa Mikaela Nylander:stä on tullut monien ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Alan asiantuntijoista niihin, jotka haluavat vain pysyä uusimpien trendien kärjessä, Mikaela Nylander on kiinnittänyt monien huomion. Yhteiskuntaan ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi on kiistatonta, että Mikaela Nylander on tärkeä keskustelunaihe nykyään. Mikaela Nylander on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko historiallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin vaikutuksensa tai akateemisen alan merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Mikaela Nylander:n merkitystä ja sen vaikutusta eri alueilla tarjoamalla yleiskatsauksen, jonka avulla lukijat ymmärtävät paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Mikaela Birgitta Nylander (s. 27. maaliskuuta 1970 Porvoo) on suomalainen entinen RKP:n kansanedustaja ja nykyinen politiikan taustavaikuttaja. Nylander on toiminut elokuusta 2021 Anna-Maja Henrikssonin valtiosihteerinä, ensin vuodet 2021–2023 oikeusministerin valtiosihteerinä ja kesäkuusta 2023 lähtien opetusministerin valtiosihteerinä.
Nylander valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä vuoden 2003 vaaleissa. Porvoon kaupunginvaltuustossa Nylander on ollut ensimmäisenä varapuheenjohtajana 2001–2005 ja vuodesta 2005 lähtien puheenjohtajana. Hän toimi Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana 2011–2015. Nylander on ollut Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2003. Vuodesta 2015 hän on ollut Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Nylander putosi eduskunnasta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
Nylander on työskennellyt tuntiopettajana Porvoon kauppaoppilaitoksessa ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa. Hän on ollut myös Astrid Thorsin erityisavustaja Euroopan parlamentissa ja RKP:n ministeriryhmän erityisavustajana.
Vaalimenestys
Eduskuntavaalit
- 1999: 2 008 ääntä (Uudenmaan vaalipiiri, ei valittu)
- 2003: 5 813 ääntä (Uudenmaan vaalipiiri, valittiin)
- 2007: 4 825 ääntä (Uudenmaan vaalipiiri, valittiin)
- 2011: 4 906 ääntä (Uudenmaan vaalipiiri, valittiin)
- 2015: 5 422 ääntä (Uudenmaan vaalipiiri, valittiin)
- 2019: 4 637 ääntä (Uudenmaan vaalipiiri, varalla)
- 2023 4 794 ääntä (Uuudenmaan vaalipiiri, varalla)
Kunnallisvaalit
- 1996: 136 ääntä (Porvoo, valittiin)
- 2000: 951 ääntä (Porvoo, valittiin)
- 2004: 1 512 ääntä (Porvoo, valittiin)
- 2008: 1 014 ääntä (Porvoo, valittiin)
- 2012: 1 270 ääntä (Porvoo, valittiin)
- 2017: 1 279 ääntä (Porvoo, valittiin)
Lähteet
Aiheesta muualla
Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat
|
---|
| RKP (9) | |
---|
| Ahvenanmaa | |
---|
|
- ↑ a b Astrid Thors siirtyi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vähemmistövaltuutetuksi, ja hänen tilalleen syyskuussa 2013 nousi Jörn Donner.
|
|
|
---|
| RKP (9) | |
---|
| Ahvenanmaa | |
---|
| 1 Carl Haglund valittiin Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtajaksi elokuussa 2016, jolloin hänen tilalleen eduskuntaan nousi Veronica Rehn-Kivi. |
|
Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat