Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
Aihe Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään lähtien Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohde, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja ristiriitaisia kantoja. Tässä artikkelissa pyrimme käsittelemään objektiivisesti ja tyhjentävästi erilaisia Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri:een liittyviä näkökohtia sen historiallisesta taustasta sen merkitykseen nykyisessä kontekstissa. Eri näkökulmia analysoidaan, asiaankuuluvaa dataa esitellään ja pyrimme tarjoamaan globaalin ja täydellisen näkemyksen Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri:stä, tavoitteenaan osallistua keskusteluun tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri | |
|---|---|
|
|
|
| Alue | Ahvenanmaa |
| Lautakunnan kokouspaikka | Maarianhamina |
| Käytössä | vaaleista 1948 alkaen |
| Kansanedustajia | 1 |
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on yksi Suomen 13 eduskuntavaalien vaalipiiristä. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Perustuslain 25 §:n mukaan vaalipiiristä valitaan aina yksi kansanedustaja (0,5% Suomen eduskunnasta). Määrä ei siis muiden vaalipiirien tapaan riipu vaalipiirin asukasluvusta (joka oli 0,53 % valtakunnan väkiluvusta vuoden 2016 lopussa). Mikäli määrä riippuisi väkiluvusta, niin vaalipiiristä valittaisiin silti vain yksi edustaja.
Vaalipiiri käsittää alueellisesti Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan kunnat. Vuoteen 1948 saakka nykyisen Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin alue oli osa Turun läänin eteläistä vaalipiiriä.
Vaalipiiriin kuuluvat Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik, Sottunga, Sund ja Vårdö.
Ahvenanmaalta valittu kansanedustaja on perinteisesti muodostanut RKP:n kansanedustajien kanssa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän.
Kansanedustajat
| Kansanedustaja | Toimikausi | Vaaliliitto | Elinvuodet |
|---|---|---|---|
| Arthur Larson | 1948–1959 | 1897–1959 | |
| Elis Andersson | 1959–1966 | 1904–1983 | |
| Evald Häggblom | 1966–1976 | 1905–1976 | |
| Gunnar Häggblom | 1976–1983 | 1917–2010 | |
| Gunnar Jansson | 1983–2003 | 1987: Lista A (Lib./Soc.) 1991: Lista C (Lib./FS/Gröna) 1995–2003: Liberalerna |
1944– |
| Roger Jansson | 2003–2007 | FS – obunden | 1943– |
| Elisabeth Nauclér | 2007–2015 | 2007: Borgerlig allians (C/FS/Lib./Ob.) 2011 Åländsk samling (C/Ob./S/ÅF) |
1952– |
| Mats Löfström | 2015– | Åländsk samling (C, M, S) | 1983– |
Aiemmat ahvenanmaalaiset kansanedustajat
Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä valittiin RKP:n listoilta useita ahvenanmaalaisia kansanedustajiksi vuosina 1907–1945. Useat heistä ovat vaikuttaneet myös maakuntapäivillä ja parhaimmillaan, 1933 eduskuntaan valituista 3:sta RKP:läisestä peräti 2 oli ahvenanmaalaisia. Kansanedustajat:
- Julius Sundblom (1907–1919)
- Anders Forsberg (1924–1930)
- Torsten Rothberg (1930–1933)
- Johan Sjöblom (1933–1936)
- Herman Mattsson (1933–1936, 1938–1939)
- Hugo Johansson (1939–1945)
Vaalitulokset
| vaalit | vaaliliitto | äänet | äänestys- aktiivisuus | |
| 1987 | Lista A (Lib./S) | 7 019 | 74,7 % | 39,0 % |
| Borgerligt Alternativ (C/FS) | 1 843 | 19,6 % | ||
| Ålands obunda lista (FÅ) | 539 | 5,6 % | ||
| 1991 | Lista C (Lib./FS/Gröna) | 6 546 | 70,1 % | 38,5 % |
| Centern | 1 858 | 19,9 % | ||
| Socialdemokraterna | 940 | 10,1 % | ||
| 1995 | Liberalerna | 6 038 | 61,0 % | 40,7 % |
| Borgerlig samlingslista (C/FS/Ob.) | 2 958 | 29,9 % | ||
| Socialdemokraterna | 909 | 9,2 % | ||
| 1999 | Liberalerna | 5 870 | 56,1 % | 43,1 % |
| Borgerlig samlingslista (C/FS/Ob.) | 3 678 | 35,1 % | ||
| Socialdemokraterna | 924 | 8,8 % | ||
| 2003 | FS – ob. | 4 306 | 37,0 % | 48,0 % |
| Liberalerna | 3 323 | 28,5 % | ||
| Socialdemokraterna | 2 904 | 24,9 % | ||
| Centern | 1 118 | 9,6 % | ||
| 2007 | Borgerlig allians (C/FS/Lib./Ob.) | 9 561 | 85,6 % | 45,9 % |
| Socialdemokraterna | 1 607 | 14,4 % | ||
| 2011 | Åländsk samling (C/Ob./S/ÅF) | 8 546 | 81,4 % | 41,2 % |
| Alliansen för Åland (M/Lib.) | 1 957 | 18,6 % | ||
| 2015 | Åländsk samling (C/M/S) | 10 910 | 89,5 % | 46,2 % |
| Liberalerna | 1 277 | 10,5 % | ||
| 2019 | För Åland (C/M/L) | 11 640 | 89,0 % | 59,7 % |
| Socialdemokraterna | 1 078 | 8,2 % | ||
| Alternativ för Åland | 358 | 2,7 % | ||
| Lähteet: ÅSUB | ||||
Lähteet
- ↑ https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714
- ↑ Väestörakenne 2016 Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Eduskuntavaalit - aikasarjat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Riksdagsvalet 18.3.2007 (Arkistoitu – Internet Archive), Tabell 8. Resultatet för de olika listorna vid riksdagsvalen 1987-2007
- ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) Val 2015:1, s. 10. Åsub 2.5.2018
- ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) Val 2019:1, s. 11. Åsub 26.4.2018