Tässä artikkelissa tutkimme Ilja Ehrenburg:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten uteliaisuuden ja kiinnostuksen ajan myötä. Historiallisesta alkuperästään sen vaikutukseen nykymaailmaan Ilja Ehrenburg on ollut tärkeä rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Syvällä ja yksityiskohtaisella tarkastelulla tutkimme Ilja Ehrenburg:n eri puolia ja tutkimme sen merkityksiä, vaikutuksia ja merkitystä nykyisessä kontekstissa. Lähdemme tutkimus- ja pohdiskelumatkalle, jossa analysoimme Ilja Ehrenburg:n vaikutusta yhteiskuntaan ja tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Liity mukaan tähän jännittävään Ilja Ehrenburg-tutkimukseen ja selvitetään yhdessä sen mysteerit ja vaikutukset todellisuutemme.
Ilja Ehrenburg | |
---|---|
Ehrenburg vuonna 1959 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 26. tammikuuta (J: 14. tammikuuta) 1891 Kiova, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 31. elokuuta 1967 (76 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Kansalaisuus | Neuvostoliitto |
Ammatti | kirjailija, toimittaja |
Kirjailija | |
Äidinkieli | venäjä |
Tuotannon kieli | venäjä |
Tyylilajit | proosa, runous |
Pääteokset | Suojasää (1954) |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Ilja Grigorevitš Ehrenburg (ven. Илья Григорьевич Эренбург; 26. tammikuuta (J: 14. tammikuuta) 1891 Kiova – 31. elokuuta 1967 Moskova) oli neuvostoliittolainen kirjailija, toimittaja ja propagandisti. Ehrenburg aloitti symbolistisena lyyrikkona, siirtyi sitten satiiriseen proosaan ja lopulta sosialistiseen realismiin. Hänen romaaninsa Suojasää (1954) antoi nimen Stalinin jälkeiselle Hruštšovin aikaiselle olojen vapautumiselle.
Juutalaissyntyinen Ehrenburg osallistui jo koulupoikana poliittiseen toimintaan Venäjän keisaria vastaan. Hän pakeni maasta 1909 ja asui Pariisissa ja Berliinissä. 1930-luvulla hänet nimitettiin Izvestija-lehden ulkomaankirjeenvaihtajaksi, ja hän raportoi muun muassa Espanjan sisällissodasta.
Ehrenburg kirjoitti toisen maailmansodan aikana propagandaa muun muassa Pravda-lehteen, joskin hän ajoittain arvosteli rohkeasti Stalinia ja hänen hallintoaan. Sodan aikana Ehrenburg oli Juutalaisten antifasistisen komitean näyttävä jäsen ja kokosi sodan jälkeen Mustan kirjan (ven. Чёрная Книга, Tšornaja Kniga) miehittäjien rikoksista juutalaisia vastaan miehitetyillä alueilla ja Puolan kuolemanleireillä.
Ehrenburg oli yksi neuvostoliittolaisista kirjailijoista, jotka olivat mukana saksalaisiin kohdistetussa vihakampanjassa. Hänen vuonna 1942 julkaistu artikkelinsa ”Tapa” oli laajalle levinnyt esimerkki tästä kampanjasta:
»"Älä laske päiviä, älä laske peninkulmia. Laske vain tappamiesi saksalaisten luku. Tapa saksalaiset – se on äitisi rukous. Tapa saksalaiset – se on Venäjän kamaran huuto. Älä epäröi. Älä Luovuta. Tapa."»
()
Artikkelissa sanottiin, että saksalaiset eivät ole ihmisiä.
|