Nykymaailmassa Janne Koivuranta on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Moderniin yhteiskuntaan tunkeutumisestaan lähtien Janne Koivuranta on synnyttänyt intohimoista keskustelua, inspiroinut syvällistä tutkimusta ja vanginnut kaiken ikäisten ihmisten mielikuvituksen. Kun jatkamme Janne Koivuranta:n eri puolien tutkimista, on ilmeistä, että sen vaikutus ulottuu monille elämämme alueille populaarikulttuurista maailmanpolitiikkaan. Tässä artikkelissa perehdymme Janne Koivuranta:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Johan Samuel (Janne Samuli) Koivuranta (20. elokuuta 1885 Rovaniemi – 23. toukokuuta 1967 Rovaniemen maalaiskunta) oli suomalainen maanviljelijä, kunnallisneuvos ja Maalaisliiton kansanedustaja.
Koivurannan vanhemmat olivat talollinen Aaprami Koivuranta ja Johanna Haavikko. Hän kävi kiertokoulun ja kansanopiston ja oli ensin kruununtorpparina vuosina 1900–1905 ja sitten maanviljelijänä Rovaniemen maalaiskunnassa 1905–1967. Koivuranta teki myös tukki- ja uittotöitä ja toimi Rovaniemen Sinetän osuuskassan kirjanpitäjänä 1909–1929. Hän oli myös katolainojen tarkastajana ja hätäaputöiden johtajana sekä vuonna 1924 Pohjolan Sanomain vastaava toimittajana.
Koivuranta oli Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1919–1945 ja 1948–1951 edustaen Oulun läänin pohjoista vaalipiiriä 1919–1939 ja Lapin läänin vaalipiiriä 1939–1945 sekä 1948–1951. Hän oli mukana kunnallispolitiikassa Rovaniemen kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana sekä kunnallislautakunnan ja kunnanhallituksen jäsenenä. Koivuranta sai kunnallisneuvoksen arvonimen 1937. Koivuranta kuului myös valtiontilintarkastajiin ja oli Maalaisliiton keskushallituksen jäsen.
Koivuranta oli naimisissa vuodesta 1907 Edith Johanna Uusitalon kanssa.
Lähteet
Maalaisliiton kansanedustajat
