Artikkelissa Oskari Kontio tutkimme aihetta, joka on herättänyt suurta mielenkiintoa ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Oskari Kontio on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Oskari Kontio on jättänyt merkittävän jäljen useilla aloilla päivittäiseen elämään ja kulttuuritrendeihin. Tässä artikkelissa pyritään syventymään Oskari Kontio:n historiaan, vaikutuksiin ja tuleviin vaikutuksiin tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla lukija voi syventyä Oskari Kontio:n monimutkaisuuteen ja ulottuvuuksiin ja rikastuttaa ymmärrystä ja näkökulmaa siihen.
Oskari (Oskar) Kontio (1. heinäkuuta 1884 Kerimäki – 29. maaliskuuta 1940 Inkoo) oli suomalainen maanviljelijä ja Maalaisliiton kansanedustaja.
Kontion vanhemmat olivat maanviljelijä Paavo Kontio ja Anna Maria Naukkarinen. Hän kävi kansakoulun ja käsityökoulun. Kontio oli maanviljelijänä Kerimäellä vuoteen 1923 saakka, Säämingissä 1925 ja Pieksämäellä 1925–1934. Hän toimi sitten asioitsijana Lappeenrannassa 1934–1936 ja maatilanhoitajana Inkoossa 1936–1940. Kontio oli myös Kerimäen Oras-osuuskassan kirjanpitäjänä.
Kontio oli kansanedustajana 1924–1933 edustaen Mikkelin läänin vaalipiiriä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuoden 1925 presidentinvaalissa ja oli Kerimäen kunnanvaltuuston ja kunnallislautakunnan jäsenenä. Kontio oli Maalaisliiton Itä-Savon piirin puheenjohtajana sekä Maataloustuottajain Itä-Savon liiton piiritoimikunnan ja Osuuskauppa Keski-Saimaan hallintoneuvoston jäsenenä.
Oskari Kontio oli naimisissa vuodesta 1907 Edit Edla Johanna Happosen kanssa.
Lähteet
Maalaisliiton kansanedustajat
