Nykymaailmassa Jazvan komit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Jazvan komit on herättänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion yhteiskunnallisista vaikutuksistaan arjen eri osa-alueisiin. Historiallisen taustan ja nykyajan merkityksen vuoksi on selvää, että Jazvan komit on aihe, joka ansaitsee syvällisen tutkimisen. Tässä artikkelissa analysoimme Jazvan komit:n eri näkökohtia ja tarkastelemme sen vaikutuksia eri alueilla, jotta voimme tarjota kattavan kuvan sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykymaailmassa.
Jazvan komit ovat Venäjällä Permin aluepiirin Krasnovišerskin piirissä asuva komiryhmä. Sen nimitys perustuu seudulla virtaavaan Jazva-jokeen. Eräiden tutkijoiden mukaan Jazvan komit kuuluvat komipermjakeihin, toisten mielestä he muodostavat erillisen komiryhmän. Jazvan komia on pidetty komipermjakin murteena, mutta myös itsenäisenä komin päämurteena.
Ryhmän kehitys on alkanut Kaman, Višeran ja Kolvan välisellä alueella. Venäläisten saapuessa osa väestöstä muutti Jazvan yläjuoksulle, jossa he eristäytyneinä säilyttivät kielensä ja kansallisen identiteettinsä. 1700-luvulta lähtien ryhmän säilymistä edisti Jazvan komien omaksuma vanhauskoisuus, jolla on edelleen suuri merkitys. Perinteinen elinkeino on maanviljely, jonka rinnalla harjoitettiin metsästystä ja kalastusta.
Vuoden 1926 väestönlaskennan mukaan seudulla asui 3 163 permjakin kielen puhujaa. Myöhemmissä väestönlaskennoissa Jazvan komit rekisteröitiin venäläisiksi. 1950-luvulla heitä arvioitiin olleen 4 000 ja 1990-luvun alussa noin 2 000 henkeä. Vuoden 2002 väestönlaskennassa Krasnovišerskin piirissä rekisteröitiin 198 komipermjakkia ja 688 komia.
Jazvan komien kieltä ja kulttuuria on viime aikoina ryhdytty elvyttämään. 2000-luvulla Krasnovišerskin piiriin perustettiin kansallinen kulttuuriseura. Samaan aikaan ilmestyi paikallisella murteella laadittu aapinen.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||