Jyväskylän kaupunginteatteri
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Jyväskylän kaupunginteatteri:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Jyväskylän kaupunginteatteri on konsepti, joka on herättänyt suurta kiistaa ja keskustelua eri aloilla akateemisesta kentästä politiikan ja yhteiskunnan kentälle yleensä. Vuosien varrella Jyväskylän kaupunginteatteri:llä on ollut keskeinen rooli tavassa, jolla havaitsemme ja ymmärrämme ympäröivää maailmaa. Sen vaikutukset ovat olleet syvällisiä ja synnyttäneet monenlaisia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Tämä artikkeli pyrkii kattavan analyysin avulla valaisemaan Jyväskylän kaupunginteatteri:n monimutkaisuutta ja merkityksellisyyttä, tarkastelemalla sen historiallisia juuria, sen nykyisiä vaikutuksia ja sen ennustetta tulevaisuuteen.
| Jyväskylän kaupunginteatteri | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′N 25°45′E / 62.24°N 25.75°E |
| Rakennustyyppi | Teatterirakennus |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Valmistumisvuosi | |
 Jyväskylän kaupunginteatteri |
|
|
|
|
Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa.
Teatterirakennus
Teatteritalo Jyväskylän Vapaudenkadulla valmistui kuusi vuotta Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982. Teatteritalo on osa Aallon 1960-luvulla tekemää Jyväskylän hallintokorttelisuunnitelmaa. Suunnitelman muut osat ovat Poliisitalo (1971) ja Virastotalo (1978).
Teatteri koostuu kahdesta näyttämöstä, joista suuren näyttämön katsomossa on 551 paikkaa ja pienellä näyttämöllä noin sata paikkaa.
Ohjelmisto
Teatterissa esitetään uusia ensi-iltoja kuudesta kahdeksaan vuodessa. Yhteensä esityksiä on vuosittain noin 250 ja yleisöä noin 60 000.
Ohjelmistoon kuuluneita musiikkinäytelmiä ovat muun muassa Niin kuin taivaassa 2009, Ulvova mylläri 2009–2010, My Fair Lady 2010–2011, Piaf 2011–2012, Myrskyluodon Maija 2012–2013, Shrek 2013–2014, Lainahöyhenissä 2014–2015, Jekyll & Hyde 2015–2016, Hair 2018–2019 ja Phantom - Pariisin oopperan kummitus 2019–2020.
Vuodesta 2002 teatterin erityisenä painopisteenä on ollut lasten- ja nuortenteatteri sekä siihen liittyvä teatterikasvatus. Tätä se on toteuttanut erilaisilla työpajoilla, Teatteri tutuksi -toiminnallaan sekä erilaisilla yhteistyöprojekteilla lasten ja nuorten kanssa. Sylivauvoillekin tarkoitettuja produktioita on tehty, esimerkiksi vuoden 2010 Vaavin salattu elämä.
Teatterin johtajat
|
|
Henkilökunta
Teatterin tunnettuja näyttelijöitä ovat Maritta Viitamäki (Maa on syntinen laulu) ja Kari Kihlström (Porttikielto taivaaseen, Talvisota). Vuonna 2021 teatterissa näyttelivät muiden muassa Saara Jokiaho, Anneli Karppinen, Hannu Lintukoski, Taina Reponen, Piia Mannisenmäki, Jukka-Pekka Mikkonen, Asko Vaarala, Pekka Hiltunen, Tytti Vänskä, Hegy Tuusvuori ja Markus Virtanen.
Jyväskylän kaupunginteatteri palkittiin vuoden 2007 reiluimpana kulttuurityönantajana.
Historiaa
Jyväskylän kaupunginteatteri on ollut osa kaupungin organisaatiota vuodesta 2001 lähtien. Siihen saakka se toimi osakeyhtiönä, ja nimi oli virallisesti Jyväskylän Teatteri Oy.
Vuonna 1984 teatterin johtoon tullut Aimo Hiltunen pyrki löytämään yleisöön vetoavia näytelmiä. Syksystä 1988 alkaen esitetty Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musiikkinäytelmä oli kapellimestari Jyrki Heikkilän ja käsikirjoittaja Martti Pulakan yhteistyön hedelmä ja Suomen kantaesitys. Kolmen näytäntökauden aikana sen näki yli 105 000 katsojaa. 1990-luvun Rauli Jokelinin neljä vuotta kestänyttä aikaa leimasi talouskriisi. Jokelinin kaudella nähtiin teatterissa suosittu unkarilainen musikaali Se on elämää, Misi. Aila Lavasteen kaudella 2000-luvun alussa nähtiin teatterin 40-vuotisjuhlanäytelmänä kappale Maan päällä paikka yksi on (2001). Reino Braggen kaudella syksyllä 2010 ohjelmiston vetonaulana oli My Fair Lady.
Lähteet
- ↑ a b c Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylä.fi. Arkistoitu 16.9.2013. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ Tuomaala,Tomi: Hulluja, tähtiä ja jättiläisiä. keskisuomalainen, 26.8.2015. Jyväskylä:
- ↑ a b Keski-Suomen yritysmaailma 2/2010 (Arkistoitu – Internet Archive). PDF.
- ↑ Teatterinjohtaja Aila Lavaste jättää Jyväskylän Kaleva. 5.12.2005. Viitattu 22.5.2014.
- ↑ Liinamaa, Arja: Aila luovutti avaimet Reinolle Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti. 30.5.2007. Arkistoitu 12.5.2008. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Sirén, Anna: Reino Bragge toivoo teatterin kumpuavan ympäröivästä ajasta Yle Uutiset. 5.8.2010. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Doagu, Shahin: Kari Arffman Jyväskylän kaupunginteatterin johtoon Keskisuomalainen. 15.6.2010. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ Heli Kaski: Jyväskylän kaupunginteatterin johtaja eroaa 29.1.2015. Ylen uutiset. Viitattu 29.1.2015.
- ↑ Raitio, Riikka: Hilkka Hyttinen Jyväskylän kaupunginteatterin johtoon Yle Uutiset. 6.5.2015. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Jyväskylän kaupunginteatteri sai uuden johtajan: "Meidän pitää pystyä arvostamaan keskisuomalaista kulttuuria" Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2021.
- ↑ Westman, Maija-Liisa: Keskisuomalainen teatteri Finnica. 2002. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Näyttelijät Jyväskylän kaupunginteatteri. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Jyväskylän kaupunginteatteri on reiluin kulttuurityönantaja 13.4.2008. Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2014.
- ↑ Historiaa Jyväskylä.fi. Jyväskylän kaupunginteatteri. Arkistoitu 16.4.2020. Viitattu 25.3.2020.
- ↑ Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen Savonlinnassa. Keskisuomalainen, 13.6.2014. Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402.
- ↑ Uuden talon aika (Arkistoitu – Internet Archive). Finnica Keski-Suomi. Viitattu 22.5.2014.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän kaupunginteatteri Wikimedia Commonsissa
