Tällä hetkellä Sunila on ottanut tärkeän roolin modernissa yhteiskunnassa. Sen vaikutus voidaan havaita eri alueilla kulttuurista politiikkaan, teknologian ja ihmissuhteiden kautta. Sunila on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja kiistoja. Ajan myötä Sunila:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka herättää kiinnostuksen niin asiantuntijoissa kuin harrastajissakin. Tästä syystä on olennaista käsitellä syvällisesti ja kriittisesti Sunila:n vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan sekä analysoida sen vaikutuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Sunila | |
---|---|
Alvar Aallon suunnittelema tehtaanjohtajan asunto Kantola Sunilassa. |
|
Kaupunki | Kotka |
Kaupunginosa nro | 37 |
Väkiluku | 1 145 (31.12.2012) |
Postinumero(t) | 48900 |
Sunila on Kotkan kaupunginosa Suomenlahden rannikolla kaupungin itäosassa. Alue on tunnettu Alvar Aallon arkkitehtuuria olevasta asuntoalueesta, joka rakennettiin 1930–1950-luvuilla, sekä Stora Enso Oyj:n (aikaisemmin Sunila) sulfaattisellutehtaasta. Sunilan tilastoalueen asukasluku on 1 145 (31.12.2012). Tilastoalueeseen kuuluu osittain Popinniemen kaupunginosaan kuuluvia alueita.
Sunila kuului Kymin kuntaan vuoteen 1950 saakka ja Karhulan kauppalaan vuosina 1951–1976. Karhulan–Sunilan yksityinen rautatie rakennettiin vuonna 1937 Kymin rautatieasemalta Sunilaan ja edelleen Hallan saareen. Alvar Aallon suunnittelema Sunila Oy:n sulfaattisellutehdas aloitti toimintansa vuonna 1938. Tehdas rakennettiin Pyötisen saareen, joka pengerrettiin mantereeseen kiinni. Tehtaan ympäristöön rakennettiin laaja asuntoalue, jossa on pääosin 2–4-kerroksisia kerrostaloja, mutta alueeseen kuuluu myös muutamia rivitaloja ja tehtaanjohtajan asunto.