Pamilon vesivoimalaitos
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Pamilon vesivoimalaitos:n kiehtovaa maailmaa. Pamilon vesivoimalaitos on viime aikoina noussut suuren kiinnostuksen kohteeksi sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämässä. Seuraavilla riveillä analysoimme Pamilon vesivoimalaitos:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Lisäksi tarkastelemme erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia Pamilon vesivoimalaitos:stä, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Pamilon vesivoimalaitos herättää loputtomia tunteita ja pohdintoja, joita kannattaa tutkia perusteellisesti. Liity kanssamme tälle Pamilon vesivoimalaitos:n löytämisen ja oppimisen matkalle!
| Pamilon vesivoimalaitos | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 1952 |
| Valmistunut | 1955 |
| Perustaja | Pamilo Oy |
| Omistaja | Vattenfall Oy |
| Pato | |
| Nimi | Hiiskosken säännöstelypato |
| Tyyppi |
säännöstelypato, maapato |
| Vesistö | Koitajoen valuma-alue |
| Joki tai koski | Koitajoki |
| Keskivirtaama | 70 m³/s |
| Yläpuolinen patoallas | |
| Nimi |
Koitere, Tekojärvi, Palojärvi |
| Järvinumero | 04.912.1.001 |
| Pinta-ala | 177,9 km² |
| Kokonaistilavuus | 1,181 km³ |
| Sääntelytilavuus | 0,33 km³ |
| Inaktiivinen tilavuus | 0,85 km³ |
| Keskikorkeus | 143,47 m mpy. |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi |
tunnelivoimalaitos, säännöstelyvoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 49 m |
| Rakennevirtaama | 190 m³/s |
| Turbiinit | 3 28 MW |
| Kapasiteetti | 84 MW |
| Vuosituotanto | 256–274 GWh |
 Pamilon vesivoimalaitos |
|
| Verkkosivut | www.vattenfall.com/en/pamilo.htm |
|
|
|
Pamilon vesivoimalaitos on Joensuussa Palovaarassa entisen Enon kunnan alueella Pohjois-Karjalassa sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimintansa luonteen mukaisesti on säännöstelyvoimalaitos ja rakenteensa puolesta tunnelivoimalaitos. Voimalaitoksen omistaa ruotsalainen Vattenfall Oy.
Vesistöjärjestelyt
Pamilon voimala ei ole siinä mielessä perinteinen jokeen sijoitettu vesivoimalaitos, vaan varastoaltaan vettä hyödynnetään Palojärvestä johdetulla tunnelilla Jäsykseen laskevaan Luhtaanpohjanjokeen. Järjestelyllä on tavoiteltu 49 metrin putouskorkeutta. Voimala hyödyntää Koitajoen vesistössä olevia järviä niin, että niistä purkautuvaa vettä johdetaan Koitajoen sijasta Palojärveen, jonka kautta tapahtuu vesistön suurin virtaus. Koitajoen alaosan eli Ala-Koitajoen virtaama oli ennen voimalaa keskimäärin 70 m³/s, mutta vuodesta 2013 alkaen on sen virtaama oltava kesäisin 6 m³/s ja muulloin 4 m³/s.
Koitajoen valuma-alueen keskusjärvi Koitere sekä sen alapuoliset Tekojärvi (Heinäselkä) ja Palojärvi ovat säännösteltyjä. Koitereen, jonka pinta-ala on 164 neliökilometriä (km²), Tekojärven (5,7 km²) ja Palojärven (8,2 km²) vedenpintaa nostetaan, kun halutaan varastoida vettä tulevaa tuotantoa varten. Säännöstely hoidetaan Hiiskosken säännöstelypadolla, joka ohjataan Pamilosta käsin. Vedenpinnan korkeus on vaihdellut vuodesta 1980 keskimäärin 1,85 metriä, mikä tekee järvien tilavuusvaihteluna noin 0,33 kuutiokilometriä (km³) .
Voimalaitos
Vesi otetaan Palojärven rannassa olevasta vedenottoaukosta ja vesi laskeutuu 50 metriä alemmaksi tuotantohalliin, joka sijaitsee kallioon louhitussa onkalossa. Vesi putoaa aluksi pystytunnelia alas, ja jatkaa sitten vaakatunnelissa Luhtaanpohjanjokeen.
Voimalaitoksessa on kolme vesiturbiinia. Kun ne käyvät yhtä aikaa, tuottaa voimala sähköä 84 megawatin teholla (MW). Silloin voimala ottaa vettä lähes 190 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), joka on sen rakennevirtaama. Vuosittainen keskivirtaama on vain 73 m³/s, joten parhaan tuloksen aikaan saamiseksi voimalaa käytetään ajoittain suurella virtaamalla ja kun vesi loppuu, se seisautetaan joksikin aikaa. Voimalan vuosituotanto on 256–274 gigawattituntia (GWh).
Historiaa
Voimayhtiö Pamilo Oy perustettiin vuonna 1943 ja sen pääomistajat olivat Enso-Gutzeit ja Outokumpu. Voimalaitosta alettiin rakentamaan vuonna 1952 ja se valmistui vuonna 1955. Voimalan tehokkuutta kasvatettiin vuonna 1980, kun Koitereen säännöstely alkoi . Voimala käynnistyi kahdella vesiturbiinilla, mutta voimalaan asennettiin vuonna 1997 kolmas vesiturbiini. Kaksi ensimmäistä turbiinia ja generaattoria on korjattu vuosina 2006 ja 2013 . Voimalaitosrakennukset ovat Alvar Aallon suunnittelemia.
Huomioita
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Pamilo vattenkraft.sv. Tukholma: Vattenkraft. Viitattu 27.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Puuronen, Elisa: Pamilon voimalaitoksen maksimivirtaaman noston vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin (PDF) (liite 12) FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ a b c Koitere (04.941.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ a b Pamilon-Palojärven alue (04.912) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ a b c Pamilonin vesivoimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ a b c d e Pielisen reitin ja Koitajoen valuma-alueen säännöstelyt ymparisto.fi. 22.6.2015. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Viitattu 27.4.2020.
- ↑ Vesivoimayhtiön suurin laitos jauhaa pian täysillä sähköä yle.fi. 27.6.2014. Helsinki: YLE. Viitattu 27.4.2020.
Aiheesta muualla
- Pamilo Vattenfall's power plants. Voimalayhtiön sivut (englanniksi)
- https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/181656