Kaniška
Nykymaailmassa Kaniška on aihe, josta on tullut erittäin ajankohtainen ja joka on läsnä kaikilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla. Sen vaikutus on havaittavissa politiikassa, yhteiskunnassa, taloudessa ja kulttuurissa. Kaniška on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme Kaniška:tä perusteellisesti ja kuinka siitä on tullut niin tärkeä aihe nykyään. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen analysoimme sen vaikutusta ja roolia nykymaailmassa.
| Kaniška | |
|---|---|
 | |
| Kušan-valtakunnan hallitsija | |
| Valtakausi | ensimmäisen vuosisadan paikkeilla. |
Kaniška oli alueita Intian niemimaan pohjoisosassa, Afganistanissa ja Keski-Aasiassa hallineen Kušan-valtakunnan ehkä tunnetuin hallitsija, joka eli suurin piirtein ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen. Kaniška tunnetaan lähinnä kiinalaisten lähteiden perusteella, joiden mukaan hän piti mahajana-buddhalaisuuden koulukunnan syntyyn johtaneen buddhalaisen kokouksen.
Elämäkerta
Kaniška tunnetaan lähinnä kiinalaisten historiallisten lähteiden perusteella. Hänet mainitaan erityisen usein etenkin buddhalaisuuteen liittyvässä perimätiedossa. Kaniškan valtakautta ei ole voitu ajoitaa tarkasti, mutta tavallisimpien arvioiden mukaan hän hallitsi ajanjaksolla vuosien 78 ja 144 välillä.
Kaniškan valtakaudella Kušan-valtakunnan pääkaupunki oli mahdollisesti Purusapura-niminen kaupunki lähellä nykyistä Peshawaria Pakistanissa. Hänen hallitsemansa valtakunta ulottui Uzbekistanista lännessä Gangesjoelle idässä, Keski-Intiaan etelässä ja Pamirvuoristoon pohjoisessa. Kušanit ulottivat valtansa Kaniškan kaudella mahdollisesti myös nykyisen Sinkiangin alueen kaupunkivaltioihin, kuten Hotaniin, Kašgariin ja Yarkantiin. Kaniškan kausi tunnettiin myös buddhalaisuuden leviämisestä. Kiinalaisten lähteiden mukaan Kaniška kutsui koolle buddhlaisen kokouksen Kašmirissa, jossa buddhlainen kaanon kirjattiin ylös kuparilaatoille. Kokouksesta sai alkunsa buddhalaisuuden mahajana-koulukunta. Kušan-valtakunnan alueet Keski-Aasiassa auttoivat buddhalaisuutta leviämään Kiinaan, jonne se ilmestyi 100-luvulle tultaessa. Alkuperäiset tekstit ovat sittemmin hävinneet, mutta ne ovat säilyneet kiinalaisina käännöksinä.
Kaniškan kaudella hänen valtakuntansa menestyi myös taloudellisesti. Kauppa etenkin Rooman valtakunnan kanssa kasvoi silkkitietä pitkin, jonka kautta levisi kauppatavaran ohella myös kulttuuria. Esimerkiksi Gandhara-taiteeseen vaikuttivat kreikkalais-roomalaiset taiteet.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaniška Wikimedia Commonsissa
