Kauko-Karjala
Tässä artikkelissa perehdymme Kauko-Karjala:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia, ominaisuuksia ja mahdollisia vaikutuksia eri alueilla. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tutkimusten, haastattelujen ja konkreettisten esimerkkien avulla pyrimme valaisemaan Kauko-Karjala:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmaan tarjoamalla lukijalle täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta.
Kauko-Karjala on maantieteellis-historiallinen nimi, jota on käytetty vaihtelevasti koko Venäjän Karjalan tai pelkästään Vienan Karjalan rinnakkaisnimenä.
Historiantutkimuksessa nimellä on viitattu myös tai yksinomaan Äänisjärven ja Uikujärven itäpuoliseen alueeseen, joka ulottuu suurin piirtein Vienanjoelle saakka.lähde tarkemmin? Tämän viimeksi mainitun alueen varhaisin historiallinen asutus oli suurelta osin karjalaista tai muuten itämerensuomalaista, mutta Suomessa sitä ei yleensä pidetä varsinaisen Karjalan osana. Alueesta käytettiin keskiajalla venäjänkielistä nimeä Zavolotše, "taipaleen takainen", ja sen asukkaita kutsuttiin "taipaleen takaisiksi tšuudeiksi".
Katso myös
Lähteet
- ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka. Kotimaisten kielten keskus.
- ↑ Tallgren, A. M.: Kauko-Karjalan muinaisuus. Karjalan historiaa. 1938.
- ↑ Kirkinen, Heikki: Karjala idän kulttuuripiirissä. 1961.
| ||||||||||||||||||||||||||
