Keswick-liike
Nykymaailmassa Keswick-liike:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Sekä ammatillisella että henkilökohtaisella alalla Keswick-liike on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion. Keswick-liike:n merkitys on sen vaikutuksessa moderniin yhteiskuntaan ja ihmisten vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Tässä artikkelissa tutkimme Keswick-liike:n eri ulottuvuuksia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Keswick-liike on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja ymmärryksemme sen vaikutuksista teknologiaan ja talouteen, sen merkityksellisyyteen kulttuurissa ja viihteessä.
| Osa artikkelisarjaa |
| Protestantismi |
|---|
 |
|
Aiheet |
|
|
Aiheesta muualla |
Keswick-liike eli keswickiläisyys on vuonna 1875 Englannin Keswickissä alkanut protestanttinen liike, joka oli englantilainen vastine amerikkalaiselle pyhitysliikkeelle. Keswick-liikkeellä oli yhteyksiä moniin maihin, joissa ryhdyttiin järjestämään vastaavia kokoontumisia. Suomeen suunniteltiin keswickiläistä kokoontumista 1900-luvun alkupuolella. Kokousten pitämistä suositteli Aleksi Lehtonen, jonka mukaan liike edisti kristittyjen yhteyttä ja pyhitystä. Hanke kariutui kuitenkin vuonna 1913 vapaakirkollisten jäädessä sivuun.
Oppi
Keswick-liikkeen painotus pyhityksestä erosi amerikkalisesta käsityksestä. Englantilaisen mukaan koko pyhitys oli todellisuudessa kaste Pyhässä Hengessä ja se saatiin voimavaraksi hengellistä työtä varten.
Keswickiläiseen korostukseen kuului, että normaaliin kristilliseen elämään kuuluu Hengen täyteys. Keswickiläisyyden mukaan Hengen täyteys on uskon teko joka on samanaikainen, mutta erillinen uudestisyntymisen kanssa. Vuosisadan loppua kohde henkikaste ymmärrettiin enemmän voimaannuttamisena kristillistä palvelusta varten. Tätä opetusta piti yllä erityisesti R. A. Torrey. Keswickiläiset myös pehmensivät perinteistä wesleyläistä kieltä synnistä.
Historia
Vuonna 1874 Oxfordissa pidettiin Union Meeting for the Promotion of Scriptural Holiness-niminen kokous. Kokouksessa puhuivat mm. Charles Finney, Asa Mahan, W. E. Boardman, Hanna Whitall Smith, Robert Pearsall Smith ja Charles Cullis. Vuonna 1875 samalla nimellä pidettiin kokous Brightonissa, johon osallistui 8000 ihmistä. Nämä liikkeet sulautuivat yhteen liikkeeksi, joka piti vuotuisia kokouksia Keswickissä.
Lähteet
- Ruohomäki, Jouko: Karismaattisuuden kutsu. Karismaattisen kristillisyyden historiallinen kehitys helluntailiikkeeksi. Keuruu: Aikamedia, 2009. ISBN 978-951-606-829-2.