Mahdollisuuksien tasa-arvo
Tässä artikkelissa aiomme tutkia Mahdollisuuksien tasa-arvo:tä perusteellisesti ja kuinka se on vaikuttanut elämämme eri puoliin. Syntymisestään nykyiseen kehitykseensä Mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri aloilla ja tieteenaloilla. Vuosien varrella Mahdollisuuksien tasa-arvo on herättänyt suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnassa, ja se on ollut inspiraation lähde lukuisille tutkimuksille ja projekteille. Tässä mielessä on kiehtovaa analysoida, kuinka Mahdollisuuksien tasa-arvo on vaikuttanut tapaan, jolla havaitsemme ympäröivän maailman, sekä ihmissuhteihimme ja jokapäiväiseen elämäämme. Tällä tavoin toivomme tarjoavamme täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan Mahdollisuuksien tasa-arvo:n vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme.
| Osa artikkelisarjaa |
| Liberalismi |
|---|
 |
|
Historia |
|
Filosofit
|
|
Järjestöt ja puolueet |
Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa yhtäläisiä edellytyksiä menestyä. Tasa-arvoiset mahdollisuudet näkyvät esimerkiksi siinä, että köyhän perheen lapsesta tulee hyvin toimeentuleva aikuinen. Mahdollisuuksien tasa-arvo on yksi tärkeimpiä hyvinvointivaltion tavoitteista. Köyhyyden ylisukupolvisuus taas kertoo mahdollisuuksien epätasa-arvosta ja siitä, että yhteiskunnan hyvinvointijärjestelmät, kuten koulutus ja sosiaaliturva, eivät ole onnistuneet tasoittamaan lähtökohtien erilaisuutta.
Mahdollisuuksien tasa-arvolle on useita erilaisia määritelmiä. Perinteisesti mahdollisuuksien tasa-arvo on lähellä tasa-arvoa lain edessä sekä ajatuksia meritokraattisesta yhteiskunnasta, missä yksilöiden henkilökohtaiset ominaisuudet määräävät heidän asemansa.
Mahdollisuuksien tasa-arvoa on perusteltu sekä oikeudenmukaisuudella että sen tuottamilla hyödyillä. Hyödyt koskevat työvoiman uusintamista ja tuottavuuden kasvua.
Mahdollisuuksien tasa-arvo on kuulunut oikeiston tavoitteisiin. Ilmaisu esiintyy Suomen Keskustan ja Kansallisen Kokoomuksen periaateohjelmissa. Keskeistä on, että muita heikompia tuetaan siten, että kaikki saavat mahdollisuuden koulutukseen ja elämän perusedellytysten toteutumiseen, ja jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä.
Tasa-arvoisten mahdollisuuksien vasemmistolainen kritiikki pitää periaatetta liian kapeana. Siinä tasa-arvoa on jo lähteminen samalta viivalta, mutta ei vaadita saapumista maaliin yhtä aikaa. Oikeistolaisen näkemyksen mukaan sama palkka ahkeruudesta riippumatta murentaa yritteliäisyyttä. Vasemmistolaisen vastauksen mukaan on kuitenkin mahdoton tietää, milloin ympäristön vaikutus lakkaa ja yksilön vastuu alkaa. Lisäksi lopputuloksen tasa-arvo voi jo seuraavassa sukupolvessa olla mahdollisuuksien tasa-arvoa, jos vaikkapa perheiden varallisuuseroja kavennetaan.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Airio, I. & Niemelä, M. 2009. Perhetaustan yhteys aikuisiän köyhyyteen Suomessa 1995–2005. Sosiologia 1/2009, 3-19
- ↑ Rabe, Johan. 2001. Equality, Affirmative Action, and Justice. Books on Demand. p. 83
- ↑ Young, Michael (1963). The Rise of the Meritocracy. Great Britain: Penguin Books, 190. ISBN 1560007044. Viitattu 2011-01-12.
- ↑ Keskustan Periaateohjelma 1996. Suomen Keskusta. Viitattu 3.6.2013.
- ↑ a b Periaateohjelma 9.–11.6.2006. Kansallinen Kokoomus. Arkistoitu 2.7.2012. Viitattu 4.5.2010.
- ↑ a b Puhakka, Aatu: Miksi mahdollisuuksien tasa-arvo on huono tavoite? ei.vl.. Kalevi Sorsa -säätiö.
Aiheesta muualla
- Arneson, Richard: Equality of Opportunity The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
- Mahdollisuuksien tasa-arvo Virtuaalimerkonomi. Oulaisten ammattiopisto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 4.6.2009.