Tämä artikkeli käsittelee aihetta, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta sen vaikutuksensa vuoksi eri aloilla. Margareeta II on herättänyt asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden ihmisten uteliaisuutta, sillä sen relevanssi ei jää huomaamatta. Artikkelin aikana analysoidaan erilaisia näkökulmia ja asiaankuuluvia tutkimuksia, jotka ovat auttaneet ymmärtämään Margareeta II:n tärkeyttä. Samoin tutkitaan mahdollisia ratkaisuja tai suosituksia tämän ongelman aiheuttamien seurausten käsittelemiseksi. Tällä tavoin sen toivotaan tarjoavan kattavan ja rikastuttavan vision Margareeta II:stä, jonka avulla lukijat ymmärtävät sen laajuuden ja mahdollisen vaikutuksen nykyiseen yhteiskuntaan.
Margareeta II | |
---|---|
Tanskan kuningatar | |
Valtakausi | 14. tammikuuta 1972 – 14. tammikuuta 2024 |
Edeltäjä | Fredrik IX |
Seuraaja | Frederik X |
Syntynyt |
16. huhtikuuta 1940 Kööpenhamina, Tanskan protektoraatti |
Puoliso | Henri de Laborde de Monpezat ( 1967; 2018) |
Lapset |
Frederik Joachim |
Koko nimi | Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid |
Suku | Glücksburg |
Isä | Fredrik IX |
Äiti | Ingrid |
Uskonto | Tanskan kansankirkko |
Nimikirjoitus |
Margareeta II (Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid, s. 16. huhtikuuta 1940 Kööpenhamina) on Tanskaa vuodesta 1972 vuoteen 2024 hallinnut kuningatar. Hänen hallitsijakautensa kesti tasan 52 vuotta. Hän luopui kruunusta 14. tammikuuta 2024. Valtaistuimelle noustessaan hänestä tuli ensimmäinen Tanskan naispuolinen hallitsija sitten Kalmarin unionia 1388–1412 hallinneen Margareeta I:n.
Uudenvuoden aattona 2023 pitämässään puheessa Margareeta ilmoitti luopuvansa kruunusta 14. tammikuuta 2024. Tuolloin tuli kuluneeksi tasan 52 vuotta siitä, kun hänestä tuli hallitsija.
Margareeta syntyi Amalienborgin linnassa Kööpenhaminassa kuningas Fredrik IX:n ja tämän puolison, Ruotsin prinsessa Ingridin tyttärenä. Koska Tanskan kuningas oli myös Islannin hallitsija, prinsessa sai islanninkielisen kolmannen nimen Þórhildur. Margareeta syntyi vain viikko sen jälkeen, kun Saksa valloitti Tanskan.
Margareeta ei ollut syntyessään kruununperijä, sillä silloisen Tanskan perustuslain mukaan vain mies saattoi nousta valtaistuimelle. Margareetalla on kaksi sisarusta prinsessa Benedikte ja Kreikan kuningatar Anne-Marie. Koska hänellä ei ollut veljiä, otaksuttiin, että Fredrik IX:n nuorempi veli Knud nousisi valtaistuimelle kuninkaan kuoleman jälkeen. Kun Elisabet II nousi Yhdistyneen kuningaskunnan kuningattareksi 1952, Tanskassakin alettiin keskustella naishallitsijan mahdollisuudesta. 27. maaliskuuta 1953 järjestettiin kansanäänestys perustuslain muutoksesta. Voittaneen äänestystulostuksen mukaan nainen voi nousta valtaistuimelle, mutta vain jos hallitsijalla ei ole miespuolisia jälkeläisiä. Vuonna 2009 kruununperimyslakia muutettiin uudelleen siten, että hallitsijan vanhin lapsi, sukupuolesta riippumatta, perii kruunun.
18-vuotispäivänään vuonna 1958 Margareeta sai paikan valtakunnanneuvostossa (Statsrådet), jota hän johti kuninkaan poissa ollessa. Noustuaan valtaistuimelle 14. tammikuuta 1972 Margareeta II:sta tuli ensimmäinen uuden perimyslain mukainen monarkki.
Margareeta nai 10. kesäkuuta 1967 ranskalaisen diplomaatin, kreivi Henri de Laborde de Monpezatin (1934–2018), joka sai Tanskan prinssin arvonimen kruununperijän puolisona. Pariskunnalla on kaksi lasta: kruununprinssi Frederik André Henrik Christian (s. 1968) ja prinssi Joachim Holger Waldemar Christian (s. 1969). Tanskan kuninkaallisella perheellä on myös oma linna Cahorsissa, Ranskassa.
Valtaistuimelle noustuaan Margareeta otti motokseen "Jumalan apu, kansan rakkaus, Tanskan vahvuus" (tanskaksi Guds hjælp, Folkets kærlighed, Danmarks styrke). Tanskan hallitsijana Margareeta kuuluu Tanskan kansankirkkoon. Hänet konfirmoitiin vuonna 1955.
Kuningattarelle suunniteltu sarkofagi valmistui vuonna 2018. Sitä oli työstetty 15 vuotta ja sen kustannukset olivat 29 miljoonaa kruunua. Lasista arkkua kannattelee kolme jalkaa, joiden määrä ja materiaali heijastelevat Tanskan kuningaskunnan kokoonpanoa: graniittia Tanskasta, basalttia Färsaarilta ja marmoria Grönlannista.
Margareetaa pidetään yhtenä Euroopan moderneimmista hallitsijoista. Hän sallii avoimesti televisiohaastattelut ja esiintyy arkivaatteissa.
Kuningatar ilmoitti uudenvuodenpuheessaan 31. joulukuuta 2023 luopuvansa kruunustaan. Tapaus on poikkeuksellinen, sillä perinteisesti pohjoismaalaiset hallitsijat ovat istuneet valtaistuimella kuolemaansa saakka, eikä Tanskassa tunneta vastaavaa tapausta. Ruotsin hovin tiedotuspäällikkö kertoi myös, että Margareeta oli puhunut asiasta henkilökohtaisesti kuningas Kaarle XVI Kustaan kanssa.
Vallanvaihto tapahtui 14. tammikuuta 2024, jolloin Margareetan pojasta, kruununprinssi Frederikistä tuli kuningas Frederik X. Tällöin tuli kuluneeksi myös tasan 52 vuotta Margareetan omasta noususta valtaistuimelle.
Margareetan kruunusta luopumisen jälkeen hänen tittelinsä on "Hänen Majesteettinsa Kuningatar Margareeta"
Tanskan hovi on julkaissut verkkosivuillaan vallanvaihtopäivän ohjelman. Vallanvaihtoseremoniat tapahtuvat Christiansborgin linnassa, jonne kuningatar Margareeta II saapuu hevosvaunuilla ja kruununprinssipari autolla. Kello 15 (Suomen aikaa ) alkaa Valtioneuvoston istunto, johon osallistuvat muun muassa pääministeri Mette Frederiksen, kuningatar Margareeta, kruununprinssi Frederik ja prinssi Christian. Tarkalleen vallanvaihto tapahtuu sillä hetkellä, kun kuningatar Margareeta on allekirjoittanut kruunustaluopumisilmoituksensa. Allekirjoituksen jälkeen kuningatar Margareeta poistuu klo 15.15 tilaisuudesta ja lähtee Christiansborgista autolla Amalienborgin linnaan, Kristian IX:n palatsiin. Kuningaspari pitää kello 15.30 vastaanoton Christiansborgissa kutsuvieraille. Vallanvaihdon tapahtuminen julistetaan Christiansborgin parvekkeelta klo 16. Kuningas astuu parvekkeelle ja pääministeri Frederiksen julistaa kansalle vallanvaihdon tapahtuneeksi. Tämän jälkeen kuningas pitää puheen. Hänen kunniakseen ammutaan kunnianlaukaukset, kolme 27 laukauksen sarjaa, Sixtuksen tykistöpatterista. Samaan aikaan kuninkaallinen standaari lasketaan Amalienborgin Kristian IX:n palatsissa ja nostetaan salkoon Kristian VIII:n palatsissa. Kuningas Frederik ja kuningatar Mary poistuvat Christiansborgista hevosvaunuilla klo 16.30 Kristian VIII:n palatsiin Amalienborgin linnaan.
Maanantaina 15. tammikuuta 2024 kuninkaallinen perhe osallistuu Tanskan parlamentin vastaanotolle. Sunnuntaina 21. tammikuuta 2024 pidetään Aarhusin tuomiokirkossa juhlajumalanpalvelus.
Kuningatar on kriitikkojenkin kehuma taidemaalari ja on järjestänyt useita näyttelyitä. Hänen pseudonyymillä Ingahild Grathmer tehtyä kuvitustaan käytettiin tanskankielisessa Taru sormusten herrasta -käännöksessä 1977 ja uudessa painoksessa 2002. Hänen sanotaan myös osallistuneen kirjan käännökseen. Kuningatar on suunnitellut myös vaatteita.
Margareeta on ketjupolttaja. Kriitikkojen mukaan kuningattaren näkyvä tupakointi on ollut huono esimerkki kansalaisille. Kuningashuone kuitenkin vastasi kritiikkiin sanomalla tupakoinnin olevan jokaisen yksityisasia. Vuodesta 2006 alkaen kuningatar on kuitenkin vähentänyt tupakointia julkisilla paikoilla.
Äidinkielensä tanskan lisäksi Margareeta osaa myös sujuvaa englantia, ranskaa, saksaa ja ruotsia.
Tanskan kuninkaallinen perhe |
---|
|
Margareetalle on myönnetty seuraavat ulkomaalaiset kunnianosoitukset:
Edeltäjä: Fredrik IX |
Tanskan kuningatar 1972–2023 |
Seuraaja: Frederik X |
|
|