Nykymaailmassa Neoarkeeinen maailmankausi on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Kautta historian Neoarkeeinen maailmankausi on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin ja jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Neoarkeeinen maailmankausi:n merkitystä sekä sen vaikutusta eri alueilla. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen Neoarkeeinen maailmankausi on synnyttänyt loputtomia keskusteluja, tutkimuksia ja pohdintoja, jotka ovat auttaneet rikastuttamaan tietoamme tästä aiheesta. Syvän ja harkitun analyysin avulla yritämme valaista Neoarkeeinen maailmankausi:n tärkeimpiä puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.
| Arkeeinen aioni | |
|---|---|
| Alkamisaika milj. v sitten | Maailmankausi |
| 2 800 | Neoarkeeinen |
| 3 200 | Mesoarkeeinen |
| 3 600 | Paleoarkeeinen |
| 3 800 | Eoarkeeinen |
Neoarkeeinen maailmankausi vallitsi 2,8–2,5 miljardia vuotta sitten. Stromatoliitit, nykyisin kivettyneet bakteerimassat yleistyivät tällä kaudella noin 2,8 miljardia vuotta alkaen. Tältä ajalta havaitaan myös merkkejä vapaasta hapesta ilmakehässä, tosin happea oli vähän. Happi synnytti kiviin hapettuneen raudan kerrostumia. Kaudella syntyivät hapettumisen tuloksena raitaiset rautamalmit 2,8–2,2 miljardia vuotta sitten. Auringon säteilykyky tällä kaudella oli ehkä vain 70 % nykyisestä. Kaudella ei edelleenkään ollut aitotumallisia soluja, oli vain alkeistumallisia bakteereita. Kauden päätti joko aitotumallisten synty tai vapaan hapen määrän kasvu.
| Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) |
eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
| Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) |
paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
| Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
| ||||||