Paleogeenikausi

Tässä artikkelissa aiomme kaivaa Paleogeenikausi:een ja kaikkiin sitä ympäröiviin näkökohtiin. Haluamme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta sen alkuperästä nykypäivään, sen vaikutusten kautta eri aloille. Selvitämme sen vaikutuksia yhteiskuntaan, kulttuuriin, politiikkaan ja talouteen sekä sen merkitystä kansainvälisellä areenalla. Lisäksi keskustelemme siitä, kuinka Paleogeenikausi on kehittynyt ajan mittaan ja kuinka se edelleen vaikuttaa elämäämme nykyään. Tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkökulman Paleogeenikausi:een tavoitteenaan luoda syvä pohdiskelu sen tärkeydestä nykymaailmassa.

Paleogeenikauden jako
kausi epookki vaihe Ikä (mvs)
Neogeeni mioseeni Akvitania nuorempi
Paleogeeni oligoseeni Khatt 23,03–28,1
Rupel 28,1–33,9
eoseeni Priabona 33,9–38,0
Barton 38,0–41,3
Lutetia 41,3–47,8
Ypres 47,8–56,0
paleoseeni Thanet 56,0–59,2
Selandia 59,2–61,6
Dania 61,6–66,0
Liitu myöhäis Maastricht vanhempi
Paleogeenikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.

Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli kenotsooisen maailmankauden ensimmäinen kausi ja sitä seurasi neogeenikausi. Paleogeenikausi jaetaan paleoseeniin, eoseeniin ja oligoseeniin, joita pidettiin aiemmin tertiäärikauden epookkeina. Paleogeenikausi alkoi liitukauden lopun joukkotuholla. Paleogeenikautta voidaan kutsua myös alatertiääriksi.

Linnut ja nisäkkäät olivat olennainen osa paleogeenikautta. Nisäkkäät kehittyivät sen aikana ja niiden lajimäärä kasvoi huomattavasti. Myös lintulajisto lisääntyi ja runsastui. Ilmasto oli hyvin lämmin paleogeenikauden alussa paleoseenijakson loppupuolella. Lämpötila nousi tuolloin huippuunsa. Maahan iskeytyi kauden keskivaiheilla eoseenijakson lopussa kaksi valtavaa asteroidia, jotka tuhosivat suuren osan planeetan eliöstöstä.

Lähteet

  1. K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy.
  2. Paleogene Period – geochronology Encyclopaedia Britannica Online. Viitattu 8.1.2018. (englanniksi)