Polynesia
Nykymaailmassa Polynesia on aihe, joka on saanut suurta merkitystä useilla alueilla. Sekä henkilökohtaisessa että työelämässä Polynesia on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnallisen vaikutuksensa vuoksi. Olipa kyseessä paikallisesti tai globaalisti, Polynesia on vaikuttanut merkittävästi tapaamme kohdata erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Polynesia:tä ja sen nykyistä roolia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja ehdotamme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja sen tehokkaaseen ratkaisemiseen.
Polynesia (kreikan kielestä, "paljon saaria") on suuri saariryhmä keskisellä ja eteläisellä Tyynellämerellä.
Maantieteellisesti Polynesia on kolmio, jonka kulmat ovat Havaiji, Uusi-Seelanti ja Pääsiäissaari. Muut merkittävät saaristot ovat Samoa, Tonga, Cookinsaaret, Ranskan Polynesia ja Tuvalu.
Polynesian alkuperäiskansat puhuvat polynesialaisia kieliä. Kulttuurillisesti Polynesia jakautuu kahteen ryhmään, Itä- ja Länsi-Polynesiaan.
Länsi-Polynesian kulttuuriin ovat vaikuttaneet väenpaljous ja tarttuvat taudit. Siellä on voimakas avioliittoinstituutio ja voimakkaat perinteet oikeuden, kaupan ja rahatalouden suhteen. Länsi-Polynesia ulottuu lähes Japanista Indonesian kautta Marquesassaarille niitä lukuun ottamatta. Saarilla omaksuttiin kristinusko varsin helposti.
Marquesassaarten itäpuolella kulttuurit ovat mukautuneet eristykseen. Maanviljely, kalastus, sään ennustaminen, katamaraanien rakentaminen ja suunnistaminen merellä olivat erittäin kehittyneitä taitoja, sillä koko saaren väestö saattoi olla niistä riippuvainen. Monilla matalilla saarilla vallitsi nälänhädän uhka, jos hurrikaanien nostattama suolavesi myrkytti viljelykset. Silloin ei edes kalastus, joka oli pääasiallinen proteiinin lähde, auttanut kalorien menetyksessä. Varsinkin navigoijia kohdeltiin kuin päälliköitä.
Seuraavia saaria ja saariryhmiä on perinteisesti pidetty osana Polynesiaa:
Itsenäiset valtiot
| Valtio | Pääkaupunki | Pinta-ala (km²) | Asukasluku | Asukastiheys (per km²) | ISO 3166-1 | Valtiomuoto |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Samoa
|
Apia | 2 944 | 179 000 | 63,2 | WS | tasavalta |
 Tonga
|
Nukuʻalofa | 748 | 106 137 | 141,9 | TO | perustuslaillinen monarkia |
 Tuvalu
|
Funafuti | 26 | 11 146 | 428,7 | TV | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia |
 Uusi-Seelanti
|
Wellington | 267 710 | 4 545 627 | 15 | NZ | parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia |
Itsehallintoalueet
| Alue | Pääkaupunki | Pinta-ala (km²) | Asukasluku | Asukastiheys (per km²) | ISO 3166-1 | Emämaa |
|---|---|---|---|---|---|---|
 Amerikan Samoa
|
Pago Pago | 199 | 54 947 | 276 | AS |  Yhdysvallat
|
 Cookinsaaret
|
Avarua | 240 | 20 811 | 86,7 | CK | Uusi-Seelanti
|
 Havaiji
|
Honolulu | 16 636 | 1 360 301 | 81,8 | US | Yhdysvallat
|
 Niue
|
Alofi | 260 | 2 134 | 8,2 | NU | Uusi-Seelanti
|
 Pitcairn
|
Adamstown | 5 | 53 | 10 | PN |  Britannia
|
 Pääsiäissaari
|
Hanga Roa | 163,6 | 3 791 | 23,1 | CL |  Chile
|
 Ranskan Polynesia
|
Papeete | 4 167 | 257 847 | 61,9 | PF |  Ranska
|
 Tokelau
|
Nukunonu | 10 | 1 431 | 143,1 | TK | Uusi-Seelanti
|
.svg){kind=small} Wallis ja Futuna
|
Mata-Utu | 274 | 15 585 | 56,9 | WF | Ranska
|
Lähteet
- ↑ Chrisholm, Hugh: ”Polynesia”, The Encyclopaedia Britannica : a dictionary of arts, sciences, literature and general information (Volume 22), s. 33–37. New York: Cambridge University Press, 1911. encyclopaediabri22chisrich. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.12.2018). (englanniksi)
- ↑ a b What Is Polynesia? Articles. World Atlas. Viitattu 13.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b American Samoa The World Fact Book. 4.1.2013. CIA. Arkistoitu 8.1.2019. Viitattu 16.1.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Polynesia Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||
