Saamenmaa
Tässä artikkelissa tutkimme Saamenmaa:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Teknologiavaikutuksestaan yhteiskunnalliseen rooliin Saamenmaa:stä on tullut yhä tärkeämpi aihe nykymaailmassa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Saamenmaa on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin alkuperästä nykyhetkeen asti se pyrkii valaisemaan Saamenmaa:n ratkaisevaa roolia jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka sen vaikutus muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.
Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi tai Sámeeana(n), inarinsaameksi Säämi tai Sämieennâm, koltansaameksi Sääʹmjânnam) tarkoittaa saamelaisten asuttamaa aluetta Fennoskandiassa. Saamenmaa ulottuu Suomen Lapin, keskisen Ruotsin, keski-Norjan ja Venäjän Kuolan niemimaan alueelle.
Suomessa Saamenmaa, saamelaisalue sekä perustuslaissa edellytetty saamelaisten kotiseutualue tarkoittavat kaikki saamelaisten yhtenäisesti asuttamaa aluetta Enontekiön (Eanodat), Inarin (Aanaar) ja Utsjoen (Ohcejohka) kunnissa sekä Sodankylän (Soađegilli) Lapin paliskunnassa. Yleisesti ottaen Saamenmaa tarkoittaa aluetta, jossa on saamelaisia, saamelaista kulttuuria ja saamea puhuvia. Hallinnollinen Saamenmaa käsittää vain osan saamelaisten perinteisistä asuinalueista.
Nimen historia ja käyttö
Suuri osa Saamenmaasta sijaitsee Pohjoiskalotin alueella, mutta huomattava osa saamelaisista asuu nykyään perinteisen asuinalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Puhuttuja saamen kieliä on yhdeksän. Saamelaisia on laskutavasta riippuen 60 000 – 100 000, Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000. Suomen saamelaisia kieliryhmiä ovat pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset.
Etenkin saamelaisille Saame on maa. Saamenmaa ei ole valtio, vaikka saamelaisilla on ollut oma hallintomuoto: siida eli lapinkylä. Siidat toimivat osittain edelleen poronhoidon yhteydessä Norjassa ja Ruotsissa. Poronhoito on keskeinen saamelainen elinkeino, joskin vain 10–15 % saamelaisista työskentelee poronhoidon piirissä. Poronhoitoalue on määritelty laissa.
Saamelaiskäräjät toimivat saamelaisten virallisina edustajina kussakin valtiossa. Norjan saamelaiskäräjät avattiin vuonna 1989, Ruotsin saamelaiskäräjät 1993 ja Suomen saamelaiskäräjät 1996. Venäjällä ei ole saamelaisten kansanedustuslaitosta.
Saamelaisasiain komitean mietintö (1952) käytti termiä saamelaisalue, vuoden 1995 saamelaislaki termiä Saamelaisten kotiseutualue. Molemmat tarkoittavat samaa aluetta. Valtioiden käytännön kannalta Saamenmaa merkitsee lähinnä kunkin valtion omaa Saamenmaata. Saamenmaan sijaan käytetään muita nimityksiä kuten Lapin maakunta, Tromssan ja Finnmarkin lääni tai Norrbottenin lääni.
Saamenmaan nimiä ovat Saemie (eteläsaame), Sábmie (uumajansaame), Sábme (piitimensaame ja luulajansaame), Соаме/Soame, (kildininsaame) ja Sámme (turjansaame). Nimen Sápmi suomennettua muotoa Saamenmaa on käytetty 1900-luvun lopulta alkaen. Nimen tavallinen taivutusmuoto on Saamenmaassa : Saamenmaasta : Saamenmaahan.
Lähteet
- ↑ a b c d e Saamenmaa: mihin nimi viittaa? Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.6.2022.
- ↑ Saamenmaa YSO-paikat. Finto. Viitattu 21.6.2022.
- ↑ Läspä, Laura: Saamenmaan maisemat eivät ole meidän kansallismaisemiamme Keskipohjanmaa. 3.8.2021. Viitattu 21.6.2022.
- ↑ a b c Roto, Johanna: Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla (PDF) 2015. Nordregio. Viitattu 21.6.2022.
- ↑ UKK Fáktalávvu. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ a b Magga, Päivi & Tervaniemi, Saara: Kotiseutuna Sápmi – Saamenmaa. Vuosikirjassa Kotiseutu 2017, s. 126–143. Suomen Kotiseutuliitto, 2017. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Kuokkanen, Rauna ym.: Hyvää syntymäpäivää, Suomi Politiikasta.fi. 5.12.2017. Viitattu 21.6.2022.
- ↑ Kuokkanen, Rauna: ”Miksi Saami ei ole maa vaikka Suomi on?” Politiikasta.fi. 26.4.2017. Viitattu 21.6.2022.
- ↑ a b Johdanto saamelaiskulttuuriin Saamelaiskulttuurin ensyklopedia. Viitattu 21.6.2022.