Nykymaailmassa Vilho Ylönen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Vilho Ylönen:llä on keskeinen rooli todellisuudessamme yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin tai mihin tahansa muuhun arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vilho Ylönen:n eri puolia ja sen vaikutusta eri alueilla. Sen kehityksestä vuosien varrella sen merkityksellisyyteen nykypäivänä, sen suhteen muihin merkityksellisiin aiheisiin, syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää paremmin Vilho Ylönen:n tärkeyttä nykymaailmassa. Riippumatta taustastamme tai erityisistä kiinnostuksen kohteistamme, Vilho Ylönen on aihe, joka koskee meitä kaikkia ja joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme.
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten ammunta | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Helsinki 1952 | 50 m pienoiskivääri, asennot | |
Pronssia | Melbourne 1956 | 300 m vapaakivääri, asennot |
Vilho Ilmari Ylönen (31. toukokuuta 1918 Hankasalmi – 8. maaliskuuta 2000 Konnevesi) oli suomalainen ampuja ja olympiamitalisti. Ammunnan lisäksi hän kilpaili sotilaspartiohiihdossa ja ampumahiihdossa. Suomen vuoden urheilijaksi Ylönen valittiin vuonna 1958, ja samana vuonna hän oli myös suosituin suomalainen Viikkosanomien yleisöäänestyksessä.
Vilho Ylönen on ainut suomalainen urheilija, joka on saanut olympiamitalin sekä kesä- että talvilajissa, tosin talvikisojen mitali tuli Sankt Moritzissa 1948 näytöslajina olleesta sotilaspartiohiihdosta, eikä se näin ollen ole virallinen olympiamitali. Kaikkiaan Ylönen osallistui viisiin olympialaisiin.
Rooman kesäolympialaisten vapaakivääriammunnassa 1960 Ylönen ampui napakympin väärään tauluun ja putosi kakkostilalta neljänneksi.
Ammatiltaan Ylönen oli aliupseeri. Hänen työpaikkansa oli Hämeen lennosto Tikkakoskella. Sotilasuran jälkeen hän toimi Tikkakoski Oy:n asetehtaan edustajana.
|