Nykymaailmassa Kaisa Mäkäräinen on olennainen ongelma, joka vaikuttaa moniin ihmisiin heidän elämänsä eri puolilla. Olipa kyseessä yksilöllinen, yhteiskunnallinen tai globaali, Kaisa Mäkäräinen:n merkitys on kasvanut merkittävästi ja se on synnyttänyt monenlaisia mielipiteitä ja keskusteluja. Tässä artikkelissa perehdymme Kaisa Mäkäräinen:n maailmaan analysoidaksemme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia. Selvitämme, kuinka Kaisa Mäkäräinen on merkinnyt ennen ja jälkeen tämän päivän yhteiskunnassa, ja tutkimme mahdollisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti. Liity tälle matkalle ymmärtääksesi paremmin Kaisa Mäkäräinen:n tärkeyttä nykymaailmassamme.
Kaisa Mäkäräinen | |
---|---|
Kaisa Mäkäräinen vuonna 2018 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kaisa Leena Mäkäräinen |
Syntynyt | 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi, Suomi |
Uran tiedot | |
Lempinimi | Kappa |
Pituus | 171 cm |
Seura | Kontiolahden Urheilijat |
Laji | ampumahiihto |
Maailmancup | |
Kaudet | 2005–2020 |
Voitot | 27 |
Palkintokorokkeella | 85 |
Tietolaatikko päivitetty 14.3.2020. |
|
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Naisten ampumahiihto | |||
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Hanty-Mansijsk 2011 | takaa-ajo | |
Hopeaa | Hanty-Mansijsk 2011 | pikakilpailu | |
Pronssia | Ruhpolding 2012 | yhteislähtö | |
Pronssia | Kontiolahti 2015 | normaalikilpailu | |
Pronssia | Oslo 2016 | yhteislähtö | |
Pronssia | Hochfilzen 2017 | yhteislähtö |
Kaisa Leena Mäkäräinen (s. 11. tammikuuta 1983 Ristijärvi) on suomalainen ampumahiihtäjä, joka lopetti kansainvälisen kilpauransa maaliskuussa 2020.
Kaudella 2010–2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena ampumahiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun. Vuonna 2011 hän voitti myös takaa-ajon maailmanmestaruuden ja hänet valittiin Suomen Vuoden urheilijaksi. Mäkäräinen voitti maailmancupin kokonaiskilpailun toisen kerran kaudella 2013–2014 ja kolmannen kerran kaudella 2017–2018.
Mäkäräinen asuu Joensuussa ja edusti Kontiolahden Urheilijoita. Häntä valmensi Jarmo Punkkinen. Mäkäräisen entinen puoliso Jarkko Siltakorpi toimi myös hänen suksihuoltajanaan.
Mäkäräinen paljasti toukokuussa 2018 kärsivänsä hajataitosta, joka hidasti hänen tähtäämistään ammunnassa.
Mäkäräinen oli yli 15 vuoden ajan yhdessä entisen avopuolisonsa Jarkko Siltakorven kanssa, mutta pari erosi vuonna 2021.
Mäkäräinen opiskeli Sotkamon urheilulukiossa ja aloitti lukion jälkeen opinnot Joensuun yliopiston (nykyinen Itä-Suomen yliopisto) fysiikan laitoksen aineenopettajalinjalla. Hän aloitti maastohiihtäjänä ja siirtyi ampumahiihtoon vasta 20-vuotiaana.
Mäkäräisen ensimmäiset ampumahiihdon arvokilpailut olivat Hochfilzenin MM-kilpailut 2005, jossa hän sijoittui 15 kilometrin normaalimatkalla 49:nneksi ja 7,5 kilometrin sprintissä 73:nneksi. Anterselvan MM-kisoissa 2007 Mäkäräinen oli 12,5 kilometrin yhteislähdössä seitsemäs ja 15 kilometrin normaalimatkalla kahdeksas. Östersundissa 2008 hän oli yhteislähtökilpailussa 15:s. Pyeongchangin MM-kilpailuissa 2009 Mäkäräinen oli pikakilpailussa 23:s ja takaa-ajossa neljäs.
Olympialaisissa Mäkäräinen kilpaili ensimmäisen kerran Vancouverissa 2010 ollen 7,5 kilometrin sprinttikilpailussa 59:s, 10 kilometrin takaa-ajossa 45:s ja 15 kilometrin normaalimatkalla 46:s. Hanty-Mansijskin MM-kisoissa 2011 Mäkäräinen voitti ensimmäisenä suomalaisena naisampumahiihtäjänä maailmanmestaruuden. Pikakilpailussa hän tuli toiseksi häviten Magdalena Neunerille 12,2 sekuntia. Mäkäräinen selvitti sekä sprintin että takaa-ajon ilman sakkoja ja voitti takaa-ajon ohitettuaan Neunerin viimeisellä ampumapaikalla tämän jouduttua kahdelle sakkokierrokselle. 12,5 kilometrin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli neljäs. Kaisa Mäkäräisen MM-kulta toi hänelle toisen sijan kilpailussa Suomen Urheilugaalan Vuoden sykähdyttävimmästä hetkestä. Yleisöäänestyksessä 31,7 prosenttia äänistä annettiin Mäkäräisen saavutukselle, mikä oli alle kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin äänestyksen voittajalla.
Ruhpoldingin MM-kilpailujen 2012 päätöslajina olleessa yhteislähdössä Mäkäräinen sai pronssia. Nové Měston MM-kisoissa 2013 hän oli normaalimatkalla kahdeksas, pikakilpailussa yhdeksäs ja takaa-ajossa kymmenes. Sotšin olympialaisissa 2014 Mäkäräinen oli yhteislähdössä kuudes, normaalimatkalla yhdeksäs, sprintissä 30:s ja takaa-ajossa 16:s.
Kontiolahden MM-kilpailuissa 2015 Mäkäräinen voitti pronssia normaalimatkalla. Pikakilpailussa hän ampui huonoissa olosuhteissa viisi sakkoa ja oli 35:s. Tulos oli Mäkäräisen heikoin pikakilpailussa viiteen vuoteen. Takaa-ajossa Mäkäräinen oli 12:s ja yhteislähdössä 15:s. Hän hiihti myös Suomen yhdeksänneksi sijoittuneessa sekaviestijoukkueessa. Mäkäräisen nousu MM-pronssille kotikisoissa Kontiolahdella valittiin Suomen Urheilugaalassa Vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi. Oslon MM-kilpailuissa 2016 hän sijoittui pikakilpailussa yhdeksänneksi ja takaa-ajossa seitsemänneksi. Yhteislähdössä hän saavutti pronssia.
Hochfilzenin MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui pikakilpailussa kahdenneksitoista, takaa-ajossa seitsemänneksi ja normaalimatkalla viidenneksitoista. Yhteislähtökilpailussa hän sai pronssia. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän oli pikakilpailussa 25:s, takaa-ajossa 22:s, normaalimatkalla 13:s ja yhteislähdössä kymmenes. Sekaviestissä Suomi oli kuudes.
Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Östersundissa Mäkäräinen hiihti toisen osuuden kymmenenneksi sijoittuneessa Suomen sekaviestijoukkueessa. Pikakilpailussa hän ampui kaksi sakkoa pystypaikalta ja kaatui kesken kilpailun, ollen lopputuloksissa sijalla 12. Takaa-ajokilpailussa Mäkäräinen ampui seitsemän ohilaukausta ja oli lopputuloksissa sijalla 17. Hän osallistui yhdessä Tero Seppälän kanssa pariviestiin, jossa Suomen sijoitus oli 12:s. Normaalimatkalla hän sijoittui 45:nneksi ja yhteislähdössä 23:nneksi.
Anterselvan MM-kilpailuissa 2020 Mäkäräinen osallistui Suomen sekaviestijoukkueeseen, joka sijoittui lopulta yhdeksänneksi. Pikakilpailussa hän ampui yhteensä neljä sakkoa ja jäi 40:nneksi. Takaa-ajossa hän ampui jälleen neljä sakkoa, mutta onnistui parantamaan asemiaan 22. sijalle. Normaalimatkalla hän sijoittui 21:nneksi viidellä sakolla. Mäkäräinen hiihti myös kolmannen osuuden naisten viestissä, jossa Suomen joukkueen sijoitus oli 11:s. Yhteislähdössä Mäkäräinen sijoittui 14:nneksi viidellä sakolla.
Kaudella 2007–2008 Mäkäräinen oli ampumahiihdon maailmancupissa kahdesti palkintokorokkeella. Hän oli toinen sprinttikilpailussa Slovenian Pokljukassa ja kolmas takaa-ajokilpailussa Saksan Ruhpoldingissa. Kaudella 2008–2009 hän sijoittui Anterselvassa toiseksi takaa-ajokilpailussa ja yhteislähdössä. Kaudella 2009–2010 Mäkäräinen oli kolmas Östersundin sprintissä.
Kaudella 2010–2011 Mäkäräisen saavutti ensimmäisen maailmancupvoittonsa Östersundin sprinttikilpailussa joulukuussa 2010. Kaksi päivää myöhemmin hän voitti myös takaa-ajokilpailun. Hochfilzenin sprinttikilpailussa hän sijoittui kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi. Pokljukan normaalimatkalla hän sijoittui toiseksi ja pikakilpailussa kolmanneksi. Ruhpoldingin takaa-ajossa hän sijoittui kolmanneksi. Hän nousi maailmancupin johtoon Östersundissa ja kantoi maailmancupin johtajan liiviä Presque Islen kisoihin asti. Hän siirtyi uudelleen cupin johtoon Hanty-Mansijskin MM-kilpailuissa saatuaan sprintissä hopeaa ja takaa-ajossa kultaa, ja piti cup-johtonsa kauden loppuun saakka.lähde? Kokonaiskilpailun lisäksi hän voitti takaa-ajokilpailun maailmancupin. Sprintin maailmancupissa hän sijoittui toiseksi.
Kaudella 2011–2012 Mäkäräinen sijoittui Östersundin sprinttikilpailussa kolmanneksi ja takaa-ajossa toiseksi. Hochfilzenin sprintissä hän oli toinen. Kauden ensimmäisen voittonsa hän saavutti Nové Měston normaalimatkan kilpailussa. Anterselvan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Kontiolahdella hän sijoittui sprintissä toiseksi ja saavutti takaa-ajokilpailussa kauden toisen voittonsa. Ruhpoldingin MM-pronssin jälkeen hän sijoittui vielä Hanty-Mansijskissa takaa-ajossa toiseksi ja yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs, normaalimatkan cupissa toinen, sprintticupissa kolmas, takaa-ajocupissa neljäs ja yhteislähtöcupissa viides.
Kaudella 2012–2013 Mäkäräinen saavutti kuusi palkintosijaa, muttei yhtään osakilpailuvoittoa. Hochfilzenin pikakilpailussa hän oli toinen ja takaa-ajossa kolmas. Ruhpoldingissa hän oli sprintissä kolmas. Anterselvassa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja takaa-ajossa kolmanneksi. Kauden päättäneessä Hanty-Mansijskin osakilpailussa hän oli yhteislähtökilpailussa kolmas. Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui viidenneksi. Hän oli viides myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.
Kaudella 2013–2014 Mäkäräinen sijoittui Annecyn pikakilpailussa toiseksi. Oberhofissa hän sijoittui toiseksi sekä pikakilpailussa että takaa-ajossa. Ruhpoldingissa Mäkäräinen oli takaa-ajon kolmas. Pokljukan takaa-ajossa Mäkäräinen saavutti kauden ensimmäisen voittonsa. Pokljukan yhteislähtökilpailussa hän sijoittui toiseksi ja nousi samalla kokonaispisteissä johtoon. Kontiolahdella Mäkäräinen voitti molemmat pikakilpailut sekä takaa-ajon. Kauden päättäneessä Holmenkollenin yhteislähtökilpailussa Mäkäräinen oli vasta seitsemäs, mutta kun pahin vastustaja Tora Berger oli vasta neljästoista, Mäkäräinen löi Bergerin ja voitti maailmancupin kokonaiskilpailun. Hän voitti myös sprintin ja takaa-ajon maailmancupit sekä sijoittui yhteislähtöcupissa kolmanneksi.
Kaudella 2014–2015 Mäkäräinen sijoittui toiseksi kauden avanneessa Östersundin normaalimatkan kilpailussa. Saman viikonlopun pikakilpailussa hän oli kolmas ja voitti takaa-ajon. Mäkäräinen voitti Hochfilzenin pikakilpailun ja takaa-ajon. Pokljukan takaa-ajokilpailussa hän nousi pikakilpailun jälkeiseltä 15. sijalta toiseksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Anterselvassa hän oli pikakilpailussa toinen ja takaa-ajossa kolmas. Nove Meston sprintissä Mäkäräinen oli seitsemäs, mutta nousi takaa-ajossa toiseksi. Holmenkollenilla Mäkäräinen voitti normaalimatkan ylivoimaisesti, mutta oli pikakisassa vasta sijalla 24. Sijoituttuaan Kontiolahden MM-kisoissa kolmanneksi normaalimatkalla Mäkäräinen varmisti normaalimatkan maailmancupin voiton. Mäkäräinen voitti Hanty-Mansijskin pikakilpailun ja oli neljäs takaa-ajossa voittaen takaa-ajocupin yhden pisteen erolla Darja Domratšavaan. Yhteislähtökisassa Mäkäräinen oli 14:s ja sijoittui maailmancupin kokonaiskisassa toiseksi Domratšavan jälkeen. Hän oli lisäksi sprintticupissa toinen ja yhteislähtöcupissa viides.
Kaudella 2015–2016 Mäkäräinen voitti Östersundin takaa-ajon. Pokljukassa hän sijoittui takaa-ajossa kolmanneksi ja voitti yhteislähtökilpailun. Ruhpoldingin pikakilpailussa hän oli kolmas ja normaalimatkalla toinen. Presque Islessa hän oli takaa-ajossa toinen. Oslon MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hanty-Mansijskissa hän voitti pikakilpailun ja takaa-ajon. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui neljänneksi. Keväällä 2016 hän ilmoitti jatkavansa uraansa vielä vuoden 2018 Pyeongchangin talviolympialaisiin saakka. Hän oli neljäs myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.
Kaudella 2016–2017 Mäkäräinen sijoittui toiseksi Östersundin pikakilpailussa, Pokljukan takaa-ajossa ja Oberhofin pikakilpailussa. Oberhofin takaa-ajossa hän oli kolmas. Ruhpoldingissa hän voitti sekä pikakilpailun että takaa-ajon. Hochfilzenin MM-yhteislähdössä hän oli kolmas. Hän sijoittui toiseksi Pyeongchangissa käydyssä takaa-ajossa. Kauden huipennukseksi Mäkäräinen sijoittui Holmenkollenin yhteislähdössä kolmanneksi. Maailmancupin kokonaistilanteessa hän oli kolmas Saksan Laura Dahlmeierin ja Tšekin Gabriela Koukalován jälkeen. Hän oli kolmas myös sprintin, takaa-ajon ja yhteislähdön cupeissa.
Kaudella 2017–2018 Mäkäräinen voitti Ruhpoldingin yhteislähtökilpailun sekä sijoittui toiseksi Hochfilzenin takaa-ajokilpailussa, Oberhofin pikakilpailussa ja Ruhpoldingin normaalimatkalla. Anterselvassa hän oli kolmas yhteislähdössä. Tjumenissa hän sijoittui pikakilpailussa toiseksi ja voitti takaa-ajon. Hän voitti kokonaiskilpailun, joka ratkesi viimeisessä osakilpailussa Venäjällä. Hän voitti myös yhteislähtöcupin, oli toinen takaa-ajocupissa sekä kolmas pikakilpailun ja normaalimatkan cupeissa.
Kaudella 2018–2019 Mäkäräinen voitti Pokljukassa pikakilpailun ja takaa-ajon. Hochfilzenin pikakilpailussa Mäkäräinen sijoittui toiseksi, häviten vain 0,6 sekunnilla Dorothea Wiererille. Kaksi päivää myöhemmin Mäkäräinen nousi takaa-ajon voittoon. Antholzin pikakilpailussa hän oli toinen. Mäkäräinen oli Soldier Hollowin pikakilpailussa toinen ja takaa-ajossa kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui seitsemänneksi, pikakilpailun ja takaa-ajon cupeissa viidenneksi.
Kaudella 2019–2020 Mäkäräisen paras sijoitus ennen vuodenvaihdetta oli neljäs yhteislähtökilpailusta. Tammikuussa hän voitti Oberhofin yhteislähdön. Yhteislähtöcupissa hän sijoittui neljänneksi. Mäkäräinen ilmoitti 14. maaliskuuta 2020 päättävänsä kansainvälisen kilpauransa samana päivänä käytävään maailmancupin takaa-ajokilpailuun. Hän sijoittui Kontiolahdella käydyssä takaa-ajokilpailussa neljänneksi oltuaan kilpailun ensimmäisellä osuudella 7,5 kilometrin sprintissä 18:s.
# | Kausi | Päivämäärä | Paikka | Matka |
---|---|---|---|---|
1 | 2010–2011 | 3.12.2010 | Östersund | Pikakilpailu |
2 | 5.12.2010 | Takaa-ajo | ||
3 | 6.3.2011 | Hanty-Mansijsk (MM) | Takaa-ajo | |
4 | 2011–2012 | 11.1.2012 | Nové Město | Normaalimatka |
5 | 12.2.2012 | Kontiolahti | Takaa-ajo | |
6 | 2013–2014 | 8.3.2014 | Pokljuka | Takaa-ajo |
7 | 13.3.2014 | Kontiolahti | Pikakilpailu | |
8 | 15.3.2014 | |||
9 | 16.3.2014 | Takaa-ajo | ||
10 | 2014–2015 | 7.12.2014 | Östersund | Takaa-ajo |
11 | 12.12.2014 | Hochfilzen | Pikakilpailu | |
12 | 14.12.2014 | Takaa-ajo | ||
13 | 21.12.2014 | Pokljuka | Yhteislähtö | |
14 | 12.2.2015 | Holmenkollen | Normaalimatka | |
15 | 20.3.2015 | Hanty-Mansijsk | Pikakilpailu | |
16 | 2015–2016 | 6.12.2015 | Östersund | Takaa-ajo |
17 | 20.12.2015 | Pokljuka | Yhteislähtö | |
18 | 17.3.2016 | Hanty-Mansijsk | Pikakilpailu | |
19 | 19.3.2016 | Takaa-ajo | ||
20 | 2016–2017 | 14.1.2017 | Ruhpolding | Pikakilpailu |
21 | 15.1.2017 | Takaa-ajo | ||
22 | 2017–2018 | 14.1.2018 | Yhteislähtö | |
23 | 24.3.2018 | Tjumen | Takaa-ajo | |
24 | 2018–2019 | 8.12.2018 | Pokljuka | Pikakilpailu |
25 | 9.12.2018 | Takaa-ajo | ||
26 | 15.12.2018 | Hochfilzen | Takaa-ajo | |
27 | 2019–2020 | 12.1.2020 | Oberhof | Yhteislähtö |
# | Kausi | Päivämäärä | Paikka | Matka |
---|---|---|---|---|
1 | 2007–2008 | 15.12.2007 | Pokljuka | Pikakilpailu |
2 | 2008–2009 | 24.1.2009 | Antholz | Takaa-ajo |
3 | 25.1.2009 | Yhteislähtö | ||
4 | 2010–2011 | 12.12.2010 | Hochfilzen | Takaa-ajo |
5 | 16.12.2010 | Pokljuka | Normaalimatka | |
6 | 5.3.2011 | Hanty-Mansijsk (MM) | Pikakilpailu | |
7 | 2011–2012 | 4.12.2011 | Östersund | Takaa-ajo |
8 | 9.12.2011 | Hochfilzen | Pikakilpailu | |
9 | 19.1.2012 | Antholz | Pikakilpailu | |
10 | 11.2.2012 | Kontiolahti | Pikakilpailu | |
11 | 17.3.2012 | Hanty-Mansijsk | Takaa-ajo | |
12 | 2012–2013 | 7.12.2012 | Hochfilzen | Pikakilpailu |
13 | 17.1.2013 | Antholz | Pikakilpailu | |
14 | 2013–2014 | 14.12.2013 | Le Grand-Bornand | Pikakilpailu |
15 | 3.1.2014 | Oberhof | Pikakilpailu | |
16 | 4.1.2014 | Takaa-ajo | ||
17 | 9.3.2014 | Pokljuka | Yhteislähtö | |
18 | 2014–2015 | 4.12.2014 | Östersund | Normaalimatka |
19 | 20.12.2014 | Pokljuka | Takaa-ajo | |
20 | 23.1.2015 | Antholz | Pikakilpailu | |
21 | 8.2.2015 | Nové Město | Takaa-ajo | |
22 | 2015–2016 | 14.1.2016 | Ruhpolding | Normaalimatka |
23 | 12.2.2016 | Presque Isle | Takaa-ajo | |
24 | 2016–2017 | 3.12.2016 | Östersund | Pikakilpailu |
25 | 10.12.2016 | Pokljuka | Takaa-ajo | |
26 | 6.1.2017 | Oberhof | Pikakilpailu | |
27 | 4.3.2017 | Pyeongchang | Takaa-ajo | |
28 | 2017–2018 | 9.12.2017 | Hochfilzen | Takaa-ajo |
29 | 4.1.2018 | Oberhof | Pikakilpailu | |
30 | 11.1.2018 | Ruhpolding | Normaalimatka | |
31 | 23.3.2018 | Tjumen | Pikakilpailu | |
32 | 2018–2019 | 13.12.2018 | Hochfilzen | Pikakilpailu |
33 | 24.1.2019 | Antholz | Pikakilpailu | |
34 | 14.2.2019 | Soldier Hollow | Pikakilpailu |
# | Kausi | Päivämäärä | Paikka | Matka |
---|---|---|---|---|
1 | 2007–2008 | 13.1.2008 | Ruhpolding | Takaa-ajo |
2 | 2009–2010 | 5.12.2009 | Östersund | Pikakilpailu |
3 | 2010–2011 | 10.12.2010 | Hochfilzen | Pikakilpailu |
4 | 18.12.2010 | Pokljuka | Pikakilpailu | |
5 | 16.1.2011 | Ruhpolding | Takaa-ajo | |
6 | 2011–2012 | 3.12.2011 | Östersund | Pikakilpailu |
7 | 11.3.2012 | Ruhpolding (MM) | Yhteislähtö | |
8 | 18.3.2012 | Hanty-Mansijsk | Yhteislähtö | |
9 | 2012–2013 | 8.12.2012 | Hochfilzen | Takaa-ajo |
10 | 11.1.2013 | Ruhpolding | Pikakilpailu | |
11 | 19.1.2013 | Antholz | Takaa-ajo | |
12 | 17.3.2013 | Hanty-Mansijsk | Yhteislähtö | |
13 | 2013–2014 | 12.1.2014 | Ruhpolding | Takaa-ajo |
14 | 2014–2015 | 6.12.2014 | Östersund | Pikakilpailu |
15 | 24.1.2015 | Antholz | Takaa-ajo | |
16 | 11.3.2015 | Kontiolahti (MM) | Normaalimatka | |
17 | 2015–2016 | 19.12.2015 | Pokljuka | Takaa-ajo |
18 | 8.1.2016 | Ruhpolding | Pikakilpailu | |
19 | 13.3.2016 | Holmenkollen (MM) | Yhteislähtö | |
20 | 2016–2017 | 7.1.2017 | Oberhof | Takaa-ajo |
21 | 19.2.2017 | Hochfilzen (MM) | Yhteislähtö | |
22 | 19.3.2017 | Holmenkollen | Yhteislähtö | |
23 | 2017–2018 | 21.1.2018 | Antholz | Yhteislähtö |
24 | 2018–2019 | 16.2.2019 | Soldier Hollow | Takaa-ajo |
Päivitetty 19. helmikuuta 2019
Syyskuussa 2007 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden sekä 7,5 kilometrin sprinttikisassa että 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa.
Maaliskuussa 2009 Mäkäräinen osallistui ensimmäiseen maastohiihdon maailmancupin kilpailuunsa Salpausselän Kisoissa Lahdessa. Hän sijoittui 30:nneksi 10 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa ja sai yhden maailmancupin pisteen.
Tammikuussa 2013 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa vapaan hiihtotavan 10 kilometrin kilpailussa Jämijärvellä. Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 14:nneksi. Hän saavutti uransa parhaan maailmancupin sijoituksensa 2. maaliskuuta 2014 sijoituttuaan Lahden 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi.
Marraskuussa 2014 Mäkäräinen voitti Oloksen FIS-hiihtojen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun.
Elokuussa 2016 Mäkäräinen voitti rulla-ampumahiihdon maailmanmestaruuden 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa ja sekaviestissä.
Maaliskuussa 2017 Mäkäräinen voitti maastohiihdon SM-kultaa Kontiolahdella hiihdetyssä 5 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa. Mäkäräinen voitti toiseksi hiihtäneen Krista Pärmäkosken 6,4 sekunnilla. Viestissä Mäkäräisen seura Kontiolahden Urheilijat sijoittui neljänneksi. Mäkäräinen oli kaikista viestin hiihtäjistä osuusajan 12:31.6 perusteella nopein. Huhtikuussa 2017 Mäkäräinen saavutti maastohiihdon SM-hopeaa Ylitorniolla hiihdetyssä 30 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa.
Marraskuussa 2018 Mäkäräinen voitti Kontiolahden FIS-hiihtojen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailun.
Uransa ampumahiihtäjänä jo lopetettuaan Mäkäräinen palasi ladulle helmikuussa vuoden 2021 SM-hiihdoissa Pyhäjärvellä osallistuttuaan vapaan hiihtotavan 10 kilometrin matkalle, jolla saavutti SM-hopeaa.
Mäkäräinen on osallistunut polkujuoksukilpailuihin. Kesäkuussa 2021 hän voitti 12 kilometriä pitkän Jaama Run -polkujuoksukisan ja saman vuoden syyskuussa Italian Alpeilla 15 kilometrin vuorijuoksukilpailuun.
Mäkäräinen toimi vuosina 2022–2023 ampumahiihtäjä Venla Lehtosen valmentajana.
Mäkäräinen valittiin kesäkuussa 2022 Kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n urheilijakomissioon.
Mäkäräinen voitti parinsa Mari Ederin kanssa Amazing Race Suomi -tosi-tv-ohjelman vuonna 2023. Pari sai palkintona 30 000 euroa.
|