Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Vuoden urheilija, joka on nykyään erittäin tärkeä ja vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin. Tutkimme sen alkuperää, historiaa ja kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi analysoimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Vuoden urheilija, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta. Tällä tutkimuksella pyrimme tarjoamaan lukijoillemme syvemmän ymmärryksen Vuoden urheilija:stä, jotta he voivat muodostaa tietoisen mielipiteen ja osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.
Vuoden urheilija on Urheilutoimittajain liiton vuodesta 1947 alkaen myöntämä kunniamaininta. Vuodesta 2008 lähtien palkinto on luovutettu Suomen urheilugaalan yhteydessä. Siihen saakka valinta paljastettiin vuoden vaihteessa järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuudessa palkitaan myös Vuoden nuori urheilija, Vuoden joukkue ja Vuoden valmentaja. Ennen Suomen urheilugaalan kanssa yhdistymistä tapahtumassa palkittiin lisäksi yleisön äänestämä Vuoden Urheiluteko sekä Vuoden vammaisurheilija ja Vuoden veto. Kaikkein useimmin Vuoden urheilijan tittelin ovat saaneet maastohiihtäjät Veikko Hakulinen ja Iivo Niskanen. Kumpikin on palkittu neljä kertaa.
Vuosina 1948-2009 valittiin myös vuoden naisurheilija, mikäli vuoden urheilijaksi valittiin mies. Vuoden 2009 jälkeen ei vuoden naisurheilijaa ole valittu erikseen.
vuosi | Vuoden vammaisurheilija |
1989 | Seija Sosunov |
1990 | Seppo Joensuu |
1991 | Eeva-Riitta Kukkonen |
1992 | Kimmo Jokinen |
1993 | Miesten maalipallon EM-joukkue |
1994 | Kari Joki-Erkkilä |
1995 | Eero Hulanmäki |
1996 | Martti Rantavuori |
1997 | Matti Launonen |
1998 | Tanja Kari |
1999 | Naisten maalipallon EM-joukkue |
2000 | Tiina Ala-Aho |
2001 | Jari Gusev |
2002 | Tanja Kari (2) |
2003 | Markku Niinimäki |
2004 | Leo-Pekka Tähti |
2005 | Tuija Helander |
2006 | Markku Niinimäki |
2007 | Leo-Pekka Tähti (2) |
|
|
|
* Valituksi voi tulla myös suomalaista joukkuetta valmentava ulkomaalainen valmentaja.