Nykyään Virtuaalitalous on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Sen merkitys vaihtelee henkilökohtaisista näkökohdista globaaleihin ongelmiin, ja sen vaikutukset näkyvät eri alueilla. Ajan myötä Virtuaalitalous on edelleen ajankohtainen aihe, joka aiheuttaa edelleen kiistoja. Tutkimuksen ja analyysin näkökulmasta on syytä syventyä Virtuaalitalous:n kattamiin eri näkökohtiin ymmärtääkseen sen laajuutta ja merkitystä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa perehdymme Virtuaalitalous:n tärkeimpiin näkökohtiin ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
| Osa artikkelisarjaa |
| Talousjärjestelmät |
|---|
|
Pääsuuntaukset |
|
Aatesuunnan mukaan |
|
Alueittain |
|
Sektoreittain |
|
Omistaminen |
Virtuaalitalous (virtuaaliekonomia) on kaupankäyntiä virtuaalisilla hyödykkeillä keinomaailmassa, esimerkiksi verkkopelien hahmoilla ja varusteilla.
Virtuaalimaailma Second Lifessa kuka tahansa voi ostaa ikioman saaren ja rakentaa sinne mieleisensä ympäristön. Kyseinen saari on yksityisomistuksessa oleva virtuaalinen "kiinteistö". Reaalitalouden tapaan virtuaalitaloudessa voi hyödyntää omistustaan vuokraamalla tai myymällä sitä.
Niin ikään yli 400,000 EVE Online tieteisfiktio-PC-pelin pelaajaa voivat käydä laajaa kauppaa keskenään peliajasta, virtuaalisista raaka-aineista, avaruusaluksista, niiden osista ja hahmojen vaatteista. EVE Online peliä kehittävällä yhtiöllä on palkkalistoillaan myös virtuaalitaloutta tutkivia tutkijoita.
Yleensä kauppaa käydään oikealla rahalla, vaikkakin on olemassa myös virtuaaliraha Bitcoin. Virtuaalihyödykkeisiin käytettiin rahaa jo 2008 Itä-Aasiassa viisi miljardia dollaria vuodessa, Pohjois-Amerikassa miljardi ja Euroopassa noin 500 miljoonaa dollaria, mutta viime vuosina erityisesti Facebookin virtuaalitalous on entisestään kasvanut. Virtuaalikuluttamisessa pätevät pitkälti samat motiivit kuin elävän elämänkin kulutuksessa. Virtuaalihyödykkeet voivat toimia sosiaalisen statuksen ilmaisijoina.