Nykymaailmassa Antsla on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Antsla on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja herättänyt keskustelua eri aloilla. Ajan myötä mielipiteet ja näkemykset Antsla:stä ovat kehittyneet, mikä on johtanut kasvavaan kiinnostukseen ymmärtää sen merkitys ja vaikutus yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Antsla:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme täysin ymmärtää sen merkityksen nykymaailmassa.
Antsla | |
---|---|
Antsla |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Võrumaa |
Kunta | Antslan kunta |
Kaupunkioikeudet | 1938–, 1993–1999 |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
Pinta-ala | |
– Maa | 2,86 km² |
Väkiluku | 1 352 |
– Väestötiheys | 473 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Antsla on runsaan tuhannen asukkaan epäitsenäinen kaupunki (linn, asustusüksus) ja entinen kaupunki Antslan kunnassa Võrumaan maakunnassa Virossa. Sen pinta-ala on 2,86 km² ja asukastiheys 473 asukasta neliökilometrillä (1.1.2015).
Antsla sijaitsee Võrusta 35 kilometriä länteen, ja se on Antslan kunnan keskus.
Antsla on mainittu ensimmäisen kerran 1300-luvulla, jolloin siitä käytettiin nimitystä Anzen. Nykyistä nimeä Antsla käytettiin ensimmäisen kerran virallisesti Viron itsenäisyyden alkuaikoina.
Kaupunkioikeudet Antsla sai vuonna 1938. Toisen maailmansodan aikana suuri osa kaupungista tuhoutui. 1960-luvulla kaupungin kehitys alkoi hidastua. Antslan kaupunki yhdistyi vuonna 1999 Antslan kuntaan ja siitä tuli kunnan sisäinen epäitsenäinen kaupunki.
Vuonna 2011 Antslan epäitsenäisessä kaupungissa oli 1 402 asukasta, joista 1 380 (98,4 %) oli virolaisia, 9 (0,6 %) venäläisiä ja 12 (0,9 %) muita kansallisuuksia.
|
|