Nykyään Otepää on aihe, josta on tullut suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa. Otepää on monilta puolistaan vaikuttanut paitsi ihmisten elämään myös talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Sen merkitys on levinnyt ajan myötä, joten se on jatkuvasti kiinnostava kohde niin tutkijoille, ammattilaisille kuin harrastajillekin. Tässä artikkelissa tutkimme Otepää:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen historiaa, sen vaikutusta nykyään ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä.
Otepää | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Otepää |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Valgamaa |
Kunta | Otepään kunta |
Kaupunkioikeudet | 1936–1999 |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 4,46 km² |
Väkiluku (1.1.2015) | 1 901 |
– Väestötiheys | 426,2 as./km² |
Otepää (aik. suom. Ohdonpää, saks. Odenpäh) on epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Etelä-Virossa. Se on Otepään kunnan keskuspaikka, jossa asuu noin 1 900 asukasta. Otepään epäitsenäisen kaupungin pinta-ala on 4,5 km² ja asukastiheys vuoden 2015 alussa 426,2 asukasta neliökilometrillä.
Otepään nimi tarkoittaa otson eli karhun päätä. Otepäätä nimitetään Viron talvipääkaupungiksi.
Otepää oli itsenäinen kaupunki vuodesta 1936 vuoteen 1999, jolloin kaupunki yhdistyi Pühajärven kunnan kanssa Otepään kunnaksi. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa vanha Otepään kunta ja Sangasten kunta sekä iso osa Paluperan ja Pukan kunnista yhdistettiin uudeksi Otepään kunnaksi.
Vuonna 2011 Otepään epäitsenäisessä kaupungissa oli 1 953 asukasta, joista 1 911 (97,8 %) oli virolaisia, 24 (1,2 %) venäläisiä ja 15 (0,8 %) muita kansallisuuksia.
Otepään kaakkoispuolella parin kilometrin päässä on talviurheilukeskus, joka tunnetaan muun muassa kansainvälisen hiihdon maailmancupin osakilpailuiden järjestäjänä. Talviurheilukeskuksessa voi myös lasketella.
Otepään länsipuolella, pari kilometriä keskustasta, on UPM-Kymmene Oyj:n vaneritehdas.
|
|