Brömsebron rauha
Nykymaailmassa Brömsebron rauha:stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella alalla, Brömsebron rauha:stä on tullut keskeinen elementti, joka antaa sävyn elämämme eri osa-alueille. Ajan myötä Brömsebron rauha:n merkitys on kasvanut, mikä on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Brömsebron rauha:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tutkimme, miten Brömsebron rauha on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta moniin nykyajan elämän osa-alueisiin.
Brömsebron rauha oli 13. elokuuta 1645 solmittu Ruotsin ja Tanska-Norjan välinen rauhansopimus, joka lopetti vuonna 1643 alkaneen Torstensonin sodan. Rauhanneuvottelut aloitettiin Ranskan aloitteesta, kun se lähetti tammikuussa 1644 diplomaatti Gaspard Coignet de la Thuillerien hoitamaan asiaa. 25. joulukuuta hän sai Ruotsin ja Tanska-Norjan allekirjoittamaan sopimuksen rauhanneuvottelujen aloittamisesta Brömsebrossa helmikuussa 1645.
Varsinaisissa rauhanneuvotteluissa Ruotsia edusti Axel Oxenstierna ja Tanskaa Corfitz Ulfeldt. Ensimmäinen neuvottelu pidettiin 8. helmikuuta 1645 rajakivellä pienellä saarella Brömsebrossa. Tämän jälkeen rauhanneuvottelut etenivät de la Thuillerien matkustaessa ruotsalaisten ja ranskalaisten tukikohtien välillä. 13. syyskuuta osapuolet tapasivat uudelleen rajakivellä vaihtaakseen kuninkaiden hyväksymät ja allekirjoittamat rauhansopimukset.
Ruotsin sotamenestys tuki tiukkoja rauhanehtoja, joihin sisältyi, että Tanska-Norja luovutti Jämtlandin, Härjedalenin, Gotlannin ja Saarenmaan Ruotsille. Ruotsi sai myös Hallandin 30 vuodeksi sekä tullivapauden Juutinraumassa.
Lähteet
- ↑ a b c Freden i Brömsebro 1645 Historiesajten. Viitattu 23.7.2017. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||||||||||||
|
