Nykymaailmassa Jules Bordet:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostuksen aihe eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, akateemisesta tai poliittisesta alalla, Jules Bordet on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt keskustelua ja pohdintaa asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Sen vaikutus vaihtelee kulttuurista teknologiaan, mukaan lukien talous ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Jules Bordet on muuttanut ja muuttaa edelleen maailmaa, jossa elämme, sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
Jules Bordet | |
---|---|
Jules Jean Baptiste Vincent Bordet | |
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Jules Jean Baptiste Vincent Bordet |
Syntynyt | 13. kesäkuuta 1870 Soignies, Belgia |
Kuollut | 6. huhtikuuta 1961 (90 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Ilja Metšnikov |
Tutkimusalue | Mikrobiologia |
Palkinnot |
Fellow of the Royal Society (1916) Nobelin lääketieteen palkinto (1919) |
|
Jules Jean Baptiste Vincent Bordet (13. kesäkuuta 1870 – 6. huhtikuuta 1961) oli belgialainen immunologi ja mikrobiologi. Bordetella-proteobakteerit on nimetty hänen mukaansa.
Bordet valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1892 ja aloitti vuonna 1894 työskentelyn Pariisin Pasteur-instituutissa. Hän palasi Belgiaan ja perusti Brysseliin paikallisen Pasteur-instituutin vuonna 1901.
Yksi Bordet’n tunnetuimmista ansioista on hinkuyskän aiheuttavan Bordetella pertussis -bakteerin eristäminen Octave Gengoun kanssa vuonna 1906. Hänestä tuli vuonna 1907 bakteriologian professori Brysselissä.
Bordet’lle myönnettiin vuonna 1919 Nobelin lääketieteen palkinto.
|