Katalin Karikó
Katalin Karikó:n artikkelissa käsittelemme erittäin relevanttia ja ajankohtaista aihetta, joka vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Katalin Karikó on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta muun muassa vaikutuksensa yhteiskuntaan sekä sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, joiden avulla voimme ymmärtää syvällisesti Katalin Karikó:n tärkeyttä nykyisessä kontekstissa. Lisäksi analysoimme erilaisia tapaustutkimuksia, tutkimuksia ja trendejä liittyen Katalin Karikó:een tavoitteenaan tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Epäilemättä Katalin Karikó on kysymys, joka ansaitsee analysoinnin ja keskustelun eri lähestymistavoista, ja tämän artikkelin tarkoituksena on olla perustavanlaatuinen opas sen ymmärtämiseen kokonaisuudessaan.
| Katalin Karikó | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. tammikuuta 1955 |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Szegedin yliopisto |
| Instituutti | Pennsylvanian yliopisto |
| Tutkimusalue | Lähetti-RNA ja biokemia |
| Palkinnot |
Asturian ruhtinattaren palkinto (2021) Albert Lasker -palkinto (2021) Louisa Gross Horwitz -palkinto (2021) Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2023) |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
|
|
|
Katalin Karikó (s. 17. tammikuuta 1955) on unkarilaissyntyinen biokemisti, joka tunnetaan lähetti-RNA:han kohdistuvista tutkimuksistaan, jotka johtivat Pfizer-BioNTechin ja Modernan COVID-19-rokotteen kehittämiseen. Hän sai 2023 Drew Weissmanin kanssa tutkimuksistaan Nobelin lääketieteen palkinnon.
Karikó on neurokirurgian apulaisprofessori Pennsylvanian yliopistossa ja Biontechin varatoimitusjohtaja. Hän väitteli Szegedin yliopistossa vuonna 1982, ja muutti Yhdysvaltoihin 1985. Siellä hän aloitti tohtorintutkinnon jälkeisillä (post doc) opinnoilla Temple Universityssä, ennen kuin siirtyi Pennsylvanian yliopistoon, missä hän teki yhteistyötä yhdysvaltalaisen kardiologin Elliot Barnathanin kanssa. He osoittivat, että kun lähetti-RNA:ta ruiskutetaan soluihin, voidaan tuottaa uusia proteiineja. Tämän löydon innostamana Karikó alkoi tutkia geeniterapiaa.
Geeniterapiatutkimuksen rahoitus ehtyi 1990-luvun loppupuolella, ja Karikó aloitti sen sijaan yhteistyön Drew Weissmanin kanssa. Molempia kiinnosti lähetti-RNA:n käyttö siihen, että solut saataisiin tuottamaan virusten vasta-aineita. Karikó ja Weissman kehittivät tähän uuden teknologian, patentoivat sen, perustivat yrityksen ja alkoivat kehittää rokotteita. Rokotetutkimus sai vauhtia COVID-19-pandemian myötä. Muutamia kuukausia sen jälkeen kun Karikó ja Weissman olivat saaneet SARS-viruksen geeniperimän haltuunsa, rokote oli valmis testattavaksi. Karikó ja Weissman ovat saaneet työstään monia palkintoja.
Lähteet
- ↑ a b c Kara Rogers: Katalin Karikó Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ a b Katalin Karikó Penn Medicine. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Anniina Wallius: Lääketieteen Nobel-palkinnot RNA-rokotteiden läpimurrosta Yle Uutiset. 2.10.2023. Yleisradio. Viitattu 2.10.2023.
| ||||||||||||||||||
