Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983

Tässä artikkelissa tutkimme Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983 on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983 on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja se on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja vastakkaisia ​​näkemyksiä. Tarkastellaan syvällisen ja kattavan analyysin avulla Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983:n roolia eri yhteyksissä ja pyrimme ymmärtämään sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin nykyelämän alueisiin. Historiallisesta merkityksestään tuleviin vaikutuksiinsa Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983 on ollut ja tulee jatkossakin olemaan kiinnostava ja merkityksellinen aihe nykymaailmassa.

Yhdysvallat Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983
2 osakilpailu 15 osakilpailusta kaudella 1983.
Päivämäärä 27. maaliskuuta 1983
Sijainti Long Beachin katurata
Ratatyyppi Katurata
Radan pituus 3,275 km
Kilpailun pituus 75 kierrosta, 245,626 km
Paalupaikka
Kuljettaja Ranska Patrick Tambay
(Ferrari)
Paaluaika 1.26,117
Palkintokoroke
Voittaja Iso-Britannia John Watson
(McLaren)
Toinen Itävalta Niki Lauda
(McLaren)
Kolmas Ranska René Arnoux
(Ferrari)
Nopein kierros
Kuljettaja Itävalta Niki Lauda
(McLaren)
Kierrosaika 1.28,330 (kierroksella 42)

Länsi-Yhdysvaltain Grand Prix 1983 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 27. maaliskuuta 1983 Long Beachissa. Kilpailun voitti John Watson.

Tulokset

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/Keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 7 Yhdistynyt kuningaskunta John Watson McLaren-Ford 75 1.53.34,889 22 9
2 8 Itävalta Niki Lauda McLaren-Ford 75 + 27,993 23 6
3 28 Ranska René Arnoux Ferrari 75 + 1.13,638 2 4
4 2 Ranska Jacques Laffite Williams-Ford 74 + 1 krs. 4 3
5 29 Sveitsi Marc Surer Arrows-Ford 74 + 1 krs. 16 2
6 34 Venezuela Johnny Cecotto Theodore-Ford 74 + 1 krs. 17 1
7 26 Brasilia Raul Boesel Ligier-Ford 73 + 2 krs. 26  
8 4 Yhdysvallat Danny Sullivan Tyrrell-Ford 73 + 2 krs. 9  
9 3 Italia Michele Alboreto Tyrrell-Ford 73 + 2 krs. 7  
10 6 Italia Riccardo Patrese Brabham-BMW 72 Laturi 11  
11 15 Ranska Alain Prost Renault 72 + 3 krs. 8  
12 12 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Lotus-Ford 72 + 3 krs. 13  
13 16 Yhdysvallat Eddie Cheever Renault 67 Vaihteet 15  
Kesk. 30 Australia Alan Jones Arrows-Ford 58 Kuljettaja 12  
Kesk. 5 Brasilia Nelson Piquet Brabham-BMW 51 Kaasutin 20  
Kesk. 22 Italia Andrea de Cesaris Alfa Romeo 48 Vaihteet 19  
Kesk. 11 Italia Elio de Angelis Lotus-Renault 29 Ohjautuvuus 5  
Kesk. 33 Kolumbia Roberto Guerrero Theodore-Ford 27 Vaihteet 18  
Kesk. 25 Ranska Jean-Pierre Jarier Ligier-Ford 26 Kolari 10  
Kesk. 36 Italia Bruno Giacomelli Toleman-Hart 26 Sähköt 14  
Kesk. 23 Italia Mauro Baldi Alfa Romeo 26 Ulosajo 21  
Kesk. 27 Ranska Patrick Tambay Ferrari 25 Kolari 1  
Kesk. 1 Suomi Keke Rosberg Williams-Ford 25 Kolari 3  
Kesk. 17 Chile Eliseo Salazar RAM-Ford 25 Vaihteet 25  
Kesk. 35 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Toleman-Hart 11 Ulosajo 6  
Kesk. 9 Saksa Manfred Winkelhock ATS-BMW 3 Ulosajo 24  
DNQ 31 Italia Corrado Fabi Osella-Ford      
DNQ 32 Italia Piercarlo Ghinzani Osella-Ford      

Muuta

Raul Boeselin paras sijoitus (7. sija)

Lähteet